Pelon tilalle rohkeutta

17.11.15

Viime sunnuntaina Oulun Kastellin kirkossa kappalainen Ulla Mitrunen-Nyyssönen on valmistautumassa pyhäaamun messuun. Pöydällä on paperi, jossa on käsinkirjoitettuja rukouksia.
   Rukouksiin on etsitty edellis­iltana sanoja, joihin kirkkokansa voisi liittyä perjantai-illan Pariisin terrori-iskujen jälkeen.
   Mitrunen-Nyyssönen rukoilee terrorihyökkäyksien uhriksi joutuneiden ja heidän läheistensä puolesta. Rukouksessa muistetaan myös kaikkia niitä, joiden elämää iskut ovat järkyttäneet ja joille ne ovat aiheuttaneet turvattomuutta ja pelkoa.
   ”Sinuun me turvaudumme, kun olemme peloissamme, mykistyneitä ja epätietoisia. Herra, päästä meidät pahasta. Hyvä Jumala, salli oikeuden voittaa vääryys, salli rakkauden voittaa viha, salli armon voittaa synti.”
   – Papin tehtävä ei ole kerrata traagisia tapahtumia, vaan olla toivon ja rauhan viestin tuojana. Meidän pitää viedä Herran siunauksen sanoja eteenpäin, Mitrunen-Nyyssönen pohtii ennen jumalanpalveluksen alkua.
   Hän iloitsee messun päätökseen, kirkkoväen lähettämiseen kuuluvien sanojen erityisestä ajankohtaisuudesta tällä kertaa: ”Lähtekää rauhassa. Olkaa rohkeat, pitäkää hyvästä kiinni.”

Epäluulon kylväminen
on tarkoituksellista

Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkoston johtaja Antti Pentikäinen toivoo, etteivät Pariisin traagiset tapahtumat johda Suomessa kyräilyyn ja vihan pitoon kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden kesken.
   – Terroristien tavoitteena on kylvää epäluuloa ja pelkoa, jonka seurauksena muslimiyhteisöä kohdellaan huonosti, ja he eristäytyvät. Tällainen ilmiö tarjoaa terroristeille rekrytointipohjan.
   Pentikäisen mukaan pahin uhka terroristeille ovat integroituneet muslimiyhteisöt, jotka voivat hyvin ja torjuvat terrorismia itse. 
   Pentikäinen rohkaisee rakentamaan ruohonjuuritasolla luottamusta suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välille, jotta epäluulon kierre voidaan estää. Seurakuntia ja kansalaisia hän kehottaa kanssakäymiseen turvapaikanhakijoiden kanssa.
   – Kutsukaa heitä kylään, järjestäkää yhteisiä tilaisuuksia, pohtikaa ongelmia ja miettikää yhdessä niihin ratkaisuja.

Mikä kaikki
on terrorismia?

Pentikäisen mukaan yksi aikamme näköharha on, että vain muslimi voisi harjoittaa terrorismia. Hänestä terrorismia on kaikki summittainen väkivalta, joka pyrkii jonkin ihmisryhmän terrorisointiin ja johtaa iskuihin viattomia kohtaan.
   – Sitä ovat mielestäni myös hyökkäykset vastaanottokeskuksia vastaan.
   Marraskuun alussa Ylivieskan Raudaskylän opiston opistorakennuksen seinään heitettiin polttopulloja. Pentikäisen mielestä myös tämän tapahtuman voi nähdä yrityksenä terroritekoon.
   – Nyt suomalaisen yhteiskunnan pitää näyttää laajasti, että emme hyväksy väkivaltaa. Toivon, että tapahtuneesta keskustellaan myös Ylivieskassa paljon. 
   Raudaskylän opistolla opiskelee ja asuu Suomeen tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

Sivusta katsomiseen
ei ole varaa

Pentikäisen mukaan vihapuheen ja vihateon erottaa yleensä vain aika.
   – Mikäli vihapuheen määrä kertoo tulevan väkivallan määrästä, on laajasti ja vakavasti käytävä läpi, mihin tämä kaikki puhe on johtamassa.
   Pentikäinen sanoo kuitenkin uskovansa ihmisten pohjimmaiseen inhimillisyyteen.
   – Ja jos voi sanoa, hyvyyteen.
   – Nyt ei ole kenenkään aika katsoa sivusta. Hyvien ihmisten hiljaisuus johtaa väkivallan lisääntymiseen.  Siinä ei tarvita ulkopuolisia terroristeja, vaan väkivalta lähtee meistä itsestämme.

RIITTA HIRVONEN