Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toteaa: On periaatteessa mahdollista

Hyvä kuolema – millä tavoin?

16.11.16

Mikäli kansalaisaloite eutanasialaista etenee eduskuntaan, kirkon on linjattava kantansa armomurhaan

Viime viikolla avattu viimeisin kansalaisaloite eutanasialain puolesta on kerännyt reilun viikon aikana yli 30 000 allekirjoitusta.
   Eutanasia tarkoittaa armokuolemaa, jonka lääkäri voisi tarjota sietämättömistä kivuista kärsivälle parantumattomasti sairaalle ihmiselle.
   Aloitteen ovat panneet vireille entiset kansanedustajat Esko Seppänen ja Iiro Viinanen, Henrik Lax, Osmo Soininvaara ja Ilkka Taipale.
   – Sillä, että aloitteen takana on suuri joukko merkittäviä ihmisiä, on aina vaikutuksensa allekirjoitusten määrään, toteaa oululainen Kari Viholainen, eutanasialakia Suomeen ajavan Exitus ry:n puheenjohtaja.
   Aloite etenee eduskunnan käsittelyyn, mikäli se saa 50 000 tukijaa. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo odottaa, että tällöin kirkolta pyydetään lausuntoa asiaan.
   – On periaatteessa mahdollista, että kirkon perinteisesti kielteinen eutanasiakanta voisi muuttua. En pidä sitä kuitenkaan todennäköisenä, enkä henkilökohtaisesti toivottavana, Keskitalo toteaa.

Saattohoidon kehittäminen
on yhteinen tavoite

Jukka Keskitalon näkemyksen mukaan kirkon piirissä ajatellaan yleisesti, että hyvän saattohoidon ja kivunlievityksen tuominen kaikkien parantumattomasti sairaiden ulottuville poistaa paineita eutanasiakeskustelulta.
   – Kun keinoja kivunlievitykseen vaikeimmissakin tapauksissa on ja koska lääketiede kehittyy koko ajan, ei mielestäni ole johdonmukaista perustella eutanasiaa näilläkään tapausesimerkeillä.
   Keskitalo viittaa aloitteeseen, jossa eutanasiaa perustellaan esimerkiksi tilanteessa, kun potilaalla on sietämättömiä fyysisiä tai psyykkisiä oireita sekä kipuja ja kärsimyksiä, joita ei voida hyvänkään saatto- tai palliatiivisen hoidon avulla ja lääketieteen keinoin lievittää.
   Kari Viholainen on samaa mieltä kuin Jukka Keskitalo siinä, että saattohoitoa pitää kehittää ja tuoda kaikkien ulottuville.
   Viholainen painottaa, että on myös niitä, jotka eivät hyödy hyvästäkään kivunhoidosta. Siksi tarvitaan sekä saattohoitoa että eutanasiaa.

Vaikea asia lääkäreille
ja kirkon työntekijöille

Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo luonnehtii, että kirkossa ymmärretään eutanasian olevan hyvin monimutkainen kysymys.
   – Kirkon, ja koko kulttuurimme, kannalta eutanasian sallimisessa olisi kuitenkin kysymys suuresta ihmiskäsitystä ja lääkärin etiikkaa koskevasta muutoksesta.
   Mielipidetiedustelujen mukaan noin 75 prosenttia suomalaisista kannattaa eutanasiaa.
   Kari Viholainen on eläkkeellä sairaanhoitajan työstä. Hän on huomannut, että usein eutanasiaa kannattavat ne, jotka ovat seuranneet läheisen taistelua sairautta vastaan tai ovat itse parantumattomasti sairaita.
   – Näkemys asioihin muodostuu usein nimenomaan kokemuksen kautta. Tein koko työurani töitä vanhusten parissa, viimeiset vuodet saattohoitotyössä.
   – Tiedän, että seurakunnan työntekijöiden piirissä on paljon eutanasiamyönteisyyttä, mutta siitä on hankala puhua.
   Sama koskee Viholaisen mukaan lääkäreitä, joista viime vuosina tehtyjen kyselyjen mukaan liki puolet kannattaa eutanasiaa. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita valmiutta osallistua itse prosessiin. Lääkäriliiton kanta eutanasiaan on kielteinen.
    Aloitteessa eutanasian laillistamista on perusteltu inhimillisen kärsimyksen helpottamisella.
   – Eikö se ole myös lääkärien ja kirkon tavoite, Viholainen kysyy.

Kevyet perusteet
eivät kuulu eutanasiaan

Eutanasiassa on kyse aina ihmisen omasta päätöksestä. Aloitteen mukaan eutanasialuvan saavan ihmisen pitää sairastaa kuolemaan johtavaa tautia ja oltava oikeustoimikelpoinen.
   Kari Viholainen toteaa, että lupaa eutanaisiaan ei koskaan anneta kevyin perustein. Esimerkiksi Belgiassa vain 40 prosenttia hakemuksista hyväksytään.
   Uskonnolliset näkökannat kuuluvat Viholaisen mielestä asiaan, kun puhutaan eutanasiasta.
   – Ihmisellä pitää kuitenkin olla oikeus päästää irti elämästään, jos edessä ei ole muuta kuin kärsimystä, hän perustelee.

Itsemurhat muuttivat
pastorin mielipiteen

Ensi tammikuussa Oulussa järjestetään paneelikeskustelu saattohoidosta ja eutanasiasta. Yksi panelisteista on raahelainen pastori Pekka Elonheimo.
   Hän on omien sanojensa mukaan alkanut kallistua eutanasian kannalle. Syynä ovat itsemurhat.
   – Olen siunannut hautaan aika monta sellaista ihmistä, jotka ovat tehneet itsemurhan kuultuaan sairastavansa parantumatonta tautia. He ovat päättäneet elämänsä silloin kun ovat siihen vielä itse kyenneet.
   Vuosia elämänarvoista elämää jää tuolloin kuitenkin elämättä.
   Elonheimo uskookin, että eutanasialaki lisäisi kuolemansairaiden ihmisten elinaikaa, koska tuolloin he voisivat luottaa siihen, että voivat lähteä ilman ylitsepääsemättömiä kipuja.

Itsemurha salassa
on iso asia läheisille

Kari Viholainen saa usein yhteydenottoja ihmisiltä, jotka kokevat olevansa umpikujassa.
   – Ihmiset ajautuvat itsemurhaan ja tekevät sen salassa kertomatta kenellekään. Se on hirveän iso asia ihmiselle ja hänen läheisilleen.
   Lain myötä asian voisi hoitaa avoimesti ja koko lähipiiri voisi valmistautua siihen, hän pohtii.
   Pekka Elonheimon mukaan eutanasian aikana paikalla oleminen voisi olla papeille omantunnonkysymys.
   – Esimerkiksi Oulussa riittäisi muutamakin pastori, joka olisi valmis olemaan paikalla lähdön hetkellä.

RIITTA HIRVONEN
ELSI SALOVAARA