Papista tallirengiksi

30.11.16

Pentti Kortesluoman papinpäivät kirkossa ovat takana. Viimeinen työpäivä sujui omissa lähtöjuhlissa.
Yli neljänkymmenen työvuoden ajan Kortesluoma on kastanut, vihkinyt ja siunannut hautaan. Ensin työpaikka oli Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa ja sen jälkeen Oulujoen seurakunnassa.
   Työstä Kortesluoma kertookin jäävänsä kaipaamaan työtovereidensä lisäksi nimenomaan kirkollisia toimituksia.
   – Niissä tapaa ihmisiä ja puitteet ovat mukavat. Hautajaisissa on erilainen tunnelma, mutta siellä tuntee pappina olevansa avuksi, hän perustelee ajatustaan.
   Eläkkeellä on mahdollisuus käyttää enemmän aikaa tekemättömiin tehtäviin kotona. Vaimon lisäksi hommia listaa oma tytär, joka pyörittää samassa pihapiirissä hevostallia.
   – Olen tallirenkinä, annan heinät ja kaurat ja taluttelen hevoset aitaukseen ja takaisin. Itse en ratsasta, enkä aio opetellakaan, Pennuna tunnettu Kortesluoma nauraa.
   Nuorempana Kortesluoma soitti selloa. Siihen sormien nivelet eivät enää taivu. 
   – Olen vitsaillut, että alan soittaa käyrätorvea eläkkeellä. Opettelu on kuitenkin yksinäistä ja veisi aikaa päästä tasolle, jotta pystyisin soittamaan vaikka bändissä.
   Uusia haasteita on tulossa kuitenkin musiikin parissa. Kortesluoma lähti vastikään mukaan Oulun hiippakunnan oratoriokuoroon.
   – Musiikki on se, mikä minua ruokkii ja virkistää. Haluan laulaa riittävän laadukkaassa porukassa.
   – Jos oratoriokuoro jatkaa, luulen, että pysyn siinä niin kauan kuin kelpaan. Ja mikä parasta, kuorossa hoituu myös sosiaalinen puoli.

ELSI SALOVAARA

Artikkeli on osa lehteä 37/2016