Haikeus kuuluu vankilan jouluun

21.12.16

Diakoniatyöntekijä voi viedä vangin puolesta kynttilän läheisen haudalle

Kaipaan jouluna perhettäni ja vapautta. Tuntuu pahalta, kun en voi olla perheeni luona enkä näe lasteni avaavan joululahjojaan. Jouluisin vankilassa tulee yksinäinen olo. Näin kertoo Pelson vankilassa rangaistusta kärsivä Tino.
   – Periaatteessa jouluaatto on vankilassa aivan tavallinen päivä, mutta mieleni on silloin iloisempi, kun voi kuunnella joululauluja ja syödään jouluateria.
   Myös  toinen vanki Miro ikävöi jouluna perhettään ja läheisiään.
   – Jouluaattona soitan perheelleni ja käyn hartaudessa. Jouluna tuntuu hyvältä kokea Jumalan läsnäoloa ja rauhaa.
   Tino kiittää Pelson vankilan diakonia Tuula Karjalaista joulutunnelman luomisesta vankilan arkeen.
   – Vankilassakin suupielet pyrkivät jouluna ylöspäin. Kaikilla on joulumieli, vaikka haikeus kotijouluja kohtaan valtaa usein mielen, Karjalainen kertoo.

Kun kukaan
ei toivota hyvää joulua

Joulun aikaan vankilan päiväjärjestys on tavallisuudesta poikkeava, silloin ei ole esimerkiksi työ- ja kurssitoimintaa. Vapaa-aikaa on enemmän, ja omaiset pääsevät tapaamaan vankilassa olevia läheisiään tavallista paremmin. 
   Yhteydenpito läheisiin on kaikille tärkeää, etenkin joulun aikaan. Silloin ihmiset usein herkistyvät.
   Omaiset voivat muistaa vangittuja korteilla, kirjeillä ja pienillä raha-avustuksilla. Paketteja ei oteta vastaan tarkastamisruuhkan vuoksi.
   Perheettömien, yksinäisten vankien tilanne on vaikea. Läheissuhteet voivat olla joko poikki tai lähimmät omaiset ovat kuolleita.
    – Silloin tällöin pyydämme kotiseurakunnan diakoniatyöntekijää viemään vangin puolesta kynttilän läheisen haudalle, Tuula Karjalainen kertoo.

Joulusaunakin
on tarjolla

Jouluna Pelson vankilan alttarin valkoisella liinalla palavat kaikki kynttilät. Koristeltu joulukuusi seisoo alttarin vieressä. Erään vangin rakentama jouluseimi tuodaan kappeliin jouluaattona.
   Seurakuntien vierailijat tuovat vankilaan jouluista ohjelmaa. Jouluaamun jumalanpalveluksen pitävät Muhoksen seurakunnan papit.
   Kauneimmat joululaulut -tilaisuuskin järjestetään, vaikka kolehtia ei voi kerätä, koska kirkkoväellä ei ole rahaa käytössään.
   Tulevana jouluaattona Karjalainen ja kanttori Hannu Mehtälä kiertävät kaikki vankisellit ja jakavat lahjoituksena saatuja joululehtiä. Sen jälkeen he pitävät kappelissa vangeille aattohartauden.
   – Asunto-osaston käytävillä kaikuvat selleistä kuuluvat joululaulut. Osa vangeista on menossa joulusaunaan, toiset katsoo television jouluohjelmia ja jotkut leipovat jouluherkkuja.

Joulutunnelma
alkaa jo vankilassa

Vankilassakin joulun sanoma, Jeesuksen syntymä, on tärkeintä.
   – Kertaan puheissani lyhyesti pelastussanoman pitkäperjantaihin ja pääsiäiseen saakka. Saamme aina kokoontuessamme olla ristin juurella, koska vankilan kappelin alttaritaulussa on kuvattuna ristiinnaulittu  Jeesus Kristus, Tuula Karjalainen kertoo.
   Hänen oma joulun viettonsa alkaa vankilassa vietetyillä perinteillä.
   – Mieli rauhoittuu kiireestä ja hälinästä. Vankila-aamupäivän jälkeen pääsen kotiin perheen valmistamalle päivälliselle ja Vaalan seurakunnan hautausmaahartauteen.

Sielunhoito on
tärkeintä työtä

Tuula Karjalainen on ollut Pelson vankilassa diakonina lähes kolme vuosikymmentä. Aluksi hänellä oli työtoverinaan vankilapappi, mutta virkaa ei ole enää täytetty.
   Karjalainen ohjaa viikoittain päivähartauksia ja raamattupiirejä ja on yhteyshenkilö vankien keskinäisille hengellisille veljes- ja sisarpiireille.
   Tärkeimmäksi työtehtäväkseen hän mainitsee sielunhoidon.
   – Keskustelen kahden kesken ja ryhmissä vankien kanssa.
   Monilla vangeilla on päihde-, mielenterveys- ja perheongelmia. He tarvitsevat ulkopuolista tukea ja sielunhoitoa selvitäkseen rikostensa herättämien tunteiden kanssa sekä pyrkiessään takaisin yhteiskuntakelpoiseen elämään.

”Kiitos, kun
muistatte meitä”

Karjalainen vastaa vankilan hengellisestä toiminnasta. Vankilassa vierailee seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia vankilalähettejä.
   – Vierailijat tuovat tuulahduksen vankilan ulkopuolisesta elämästä ja ennen kaikkea ehtoollisen viettomahdollisuuksia, evankeliumin sanomaa ja henkilökohtaista sielunhoitoa.
   Karjalainen kiittää vankilatyön puolesta rukoilevia.
   – Olette meille tärkeitä. Kiitos, kun muistatte meitä Taivaan Isän edessä. Me kaikki, niin vangit kuin vankilan henkilökunta, tarvitsemme voimia jaksaaksemme vaikeiden asioiden kanssa.
  Kotiseurakuntien lähettämät viestit ovat vangeille tärkeitä.
   – Vangit iloitsevat näistä kaikista yhteydenotoista, Karjalainen sanoo.

JOHANNA SOINTULA

Artikkeli on osa lehteä 40/2016