Halutaan: komea kuusi

21.12.16

Kirkkoihin ja muihin seurakuntien tiloihin hankitaan edelleen myös eläviä kuusia

Ulkonäkökeskeisyys on ikävä ajattelutapa, mutta sallittakoon se kerran vuodessa näin joulun alla ainakin heille, joiden vastuulla on joulukuusen hankinta kirkkoon.
   Lumijoen seurakuntamestari Matti Sotaniemi etsi kirkon tämänvuotisen kuusen jo kesällä.
   – Huomattavasti helpompaa tehdä tämä silloin kuin lähteä vasta ensilumien tultua oksia ravistelemaan, Sotaniemi sanoo.
   Vaatimukset kirkkosalin kuuselle ovat korkealla: oksaston pitää olla tasainen ja sopusuhtainen, rungon riittävän korkea.
   – Ulkonäköhän sitä ensisijaisesti tulee kuusesta kateltua. Silmämääräisesti, ilman mittomista osaa valita jotakuinkin sopivan korkuisen, hivenen ylipitkän puun, jotta sitä voi lyhennellä sikäli kun on tarvis.
   Lumijoen kirkon kuusi on saatu lahjoituksena monena vuonna. Tänä vuonna sopivan oloinen joulupuu löytyi seurakunnan omasta metsästä.

Allergikot ja kuusi
mahtuvat samaan tilaan

Vaikka Lumijoen kirkkoon tuodaan elävä suurikokoinen kuusi, seurakuntatalolle pystytetään pienempikokoinen muovikuusi. Mahdollisia allergioita on Sotaniemen mukaan mietitty joka vuosi kuusta pystytettäessä.
   – Ollaan toistaiseksi tultu siihen tulokseen, että kun meillä on iso kirkko ja kuusi on toisessa päässä kirkkoa, allergiset mahtuvat kyllä istumaan siellä vastakkaisessa päässä. Liekö systeemi toiminut, sillä valituksia elävästä kuusesta ei ole tullut.
   Kuusi kannettiin kirkkoon joulukuun alkupäivinä ja koristeltiin saman tien.
   – Koristelu on ruukattu hoitaa työporukalla: latvatähti, valot sekä hopea- ja kultanauhaa muutama kierros kuusen ympäri, Sotaniemi kuvailee.
   Mahtaako seurakunnilla olla kilpailua – edes leikkimielistä – siitä, kenen kirkossa on komein kuusi? Sotaniemen mukaan ei.
   – Mutta toki tulee katseltua vähän sillä silmällä muiden kirkkojen kuusia ja sehän on selvä, että meillä se kommein kuusi on aina ollut, seurakuntamestari myhäilee.

Marskinnauhaa,
valot ja latvatähti

Oulun seurakunnissa kirkkojen luonnonkuuset hankkii seurakuntayhtymän kiinteistöpalvelu.
   – Maikkulan ja Kaukovainion kappeleiden pikkukuuset hankitaan rautakaupasta. Seurakuntasaleihin kootaan tekokuusia tarpeen mukaan, sanoo Karjasillan seurakuntamestari Kristiina Sanaksenaho.
    Kuuset tuodaan paikoilleen joulukuun puolivälin tienoolla. Seurakuntamestarit asettelevat koristeeksi valosarjat, latvatähdet ja marskinnauhaa.
   Marskinnauha, toiselta nimeltään marsalkanvyö, oli entisaikaan yleinen joulukuusenkoriste.
Alun perin paperiseen tai jopa silkkiseen nauhaan kirjoitettiin teksti Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto tai Gloria in excelsis Deo.
   Oulunsalon kirkkoon seurakuntamestari Matti Santaniemi tilasi seurakuntayhtymän kiinteistöpalveluilta kuusen määritelmällä ”noin kolmemetrinen, tuuhea ja kapea”.  Sellainen myös saatiin.
   Kuusi on paikoillaan pääsääntöisesti ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Seurakunnan Toimitalolla joulutunnelmaa tuo isokokoinen muovikuusi.

Tuirassa jo monta
vuotta muovikuusi

Muovinen kuusi koristaa Haukiputaan ja Tuiran kirkkoja. Tuiran seurakuntamestari Keijo Hauru kertoo, että seurakunta siirtyi muovikuusiin myös kirkkosaleissa muutama vuosi sitten.
   – Yhä enemmän on allergikkoja, jotka saavat oireita joulukuusesta. Luonnonkuusista on luovuttu myös siksi, että pitkään sisätiloissa ollessaan ne menevät huonoiksi.
   Tuirassa kuuset laitetaan kirkkosaleihin kolmanneksi adventiksi, seurakuntasaleihin heti ensimmäisiin joulujuhliin.  Koristeena ovat yksinkertaisesti latvatähti ja ledivalot.

MINNA KOLISTAJA

Artikkeli on osa lehteä 40/2016