Tavoittele hyvää perhearkea

7.12.16

Mikä tekee juuri meidän perheemme onnelliseksi? Tämä on tärkeä kysymys

Yhteiskunnan nopea ja ennakoimaton muutos sai kirkon perheneuvonnan päivittämään toimintasuunnitelmansa.
   – Perheet ovat monimuotoisempia kuin vielä viisi vuotta sitten, sanoo asiantuntija Anne Anttonen Kirkkohallituksesta.
   – Perhekäsitys on nyt laajempi ja kirjavampi. Kun aiemmin perheeksi usein käsitettiin samasta taustasta tulevat isä, äiti sekä tietty määrä lapsia, nyt perheeseen sisällytettävät henkilöt määrittelee perhe itse.
   Vanhemmuuden vahvistaminen on yksi kirkon tarjoaman perheneuvonnan tehtävistä.
Tuki vanhemmuuteen saattaa olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun työelämän muutokset heijastuvat vanhempien kykyyn olla läsnä lapsilleen.
   – Pitkien työpäivien tekemisen malli on saattanut kulkea suvussa. Jo 1970-luvulla puhuttiin avainkaulalapsista.
   Jos äideiksi ja isiksi tulleet ovat itse saaneet liian vähän aikuisen läsnäoloa, se heijastuu myöhemmin heidän omaan vanhemmuuteensa.
   Vanhemmilta on vähän hukassa, mitä omien lasten kanssa voi tehdä, Anttonen sanoo.

Elääkö perhe itse
valitsemaansa arkea?

Hyvän perhe-elämän edellytykset tarkoittavat Anttosen mukaan minimissään sitä, että perheessä on riittävästi aikuisen läsnäoloa, huolenpitoa ja turvallisuutta sekä vuorovaikutusta, jossa aikuiset ovat aikuisia ja lapset saavat olla lapsia.
   Silloin tällöin on hyvä pysähtyä ja kuulostella elämäntilannetta kokonaisuutena, Anttonen kannustaa.
   – Elääkö perheemme siten kuin on itse valinnut? Vai vaikuttavatko tekemisiin liikaa esimerkiksi vanhempien lapsuudenkodeista periytyneet arvot tai ympäristön paine, muiden odotukset? 
   – Voisiko perhe tehdä tietoisen arvovalinnan ja tyytyä matalampaan elintasoon, esimerkiksi pienempään kotiin, jotta vanhempien töihin kuluva aika voisi vähetä ja perheen yhteinen aika lisääntyä?
   Tällaiset kysymykset ovat Anttosen mukaan tärkeitä.
   Anttonen uskoo, että lähtökohtaisesti kaikki vanhemmat haluavat lapsilleen hyvää.
   Tavallista on, että vanhemmat haluavat antaa lapsilleen erityisesti sellaista, mistä itse ovat jääneet paitsi.
   – Se ei välttämättä ole sitä, mitä lapset tarvitsevat tai mikä on perheelle parasta.

Pikkulapsiaika
haastaa parisuhdetta

Anttosen mukaan perheet tarvitsevat uskallusta tehdä ratkaisuja, jotka lisäävät hyvinvointia omassa perheessä.
   Ratkaisujen tekeminen taas edellyttää, että puolisot pystyvät keskustelemaan asiasta keskenään.
Vuorovaikutusongelmat parisuhteessa ovat vuodesta toiseen yleisin syy hakeutua kirkon perheneuvontaan.
   Perheneuvonnan asiakkaista 30–39-vuotiaiden osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Kun pari saa lapsia, parisuhde joutuu uudenlaisten paineiden eteen.
   Perheneuvonnan asiakkaiksi päätyy esimerkiksi ihmisiä, joista on alkanut tuntua, että elämä olisi helpompaa jonkun toisen kuin nykyisen kumppanin kanssa.
   – Kun eroa aletaan ajatella ratkaisuna, ihmiset tarvitsevat ajatteluapua. Perheneuvonnassa voidaan miettiä, mikä parisuhteessa kuormittaa ja mikä on se kynnys, josta pariskunta ei kahdestaan pääse yli.

MINNA KOLISTAJA

Anna palautetta jutusta täällä
(Huom. mikäli haluat terveisesi lehteen, laita mukaan myös yhteystietosi!)


Sote-uudistus vaikuttaa kirkon perheneuvontaan

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen tuleva uudistus muuttaa myös kirkon tarjoaman perheneuvonnan rahoitusta ja yhteistyökuvioita.
   – Osa perheneuvonnan rahoituksesta tulee kuntapuolelta. Nähtäväksi jää, mitä perheneuvonnan rahoitukselle tapahtuu muutoksessa, sanoo asiantuntijana Kirkkohallituksen kasvatuksen ja perheasioiden osastolla työskentelevä Anne Anttonen.
   Yhtenä mahdollisuutena hän näkee, että perheneuvonta alkaa myydä tiettyjä osa-alueita, esimerkiksi erosovittelua yhteistyökumppaneilleen, kuten kunnille.
   – On hyvin mahdollista, että pitkällä aikavälillä perheneuvonnan resurssit pienenevät. Se haastaa miettimään uudenlaisia tapoja tukea perheitä niiden kriiseissä.
   Uudet toimintatavat eivät kuitenkaan voi Anttosen mielestä korvata perheneuvonnan kasvokkain antamaa keskusteluapua. Yhtä luovuttamattomana hän pitää perheneuvonnan maksuttomuutta.
   Kirkon perheneuvonta on yksi sodan jälkeen syntyneistä kirkon työmuodoista. Perheneuvonnan perustehtävä on pysynyt samana: se tukee ja auttaa ihmisiä selviytymään parisuhteen ja perheen ongelmissa sekä elämän kriisitilanteissa.

Artikkeli on osa lehteä 38/2016