Katsomus on osa kasvatusta

2.8.17

Päiväkodeissa on siirrytty tällä viikolla uuteen aikakauteen. Elokuun alussa koko maassa käyttöön otetut paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat näkyvät pian perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.  
   Opetushallituksen laatimat varhaiskasvatuksen perusteet ovat ensimmäistä kertaa kansallinen normi, joka ohjaa päiväkotien, perhepäivähoidon ja muun varhaiskasvatuksen toimintaa. Perusteet pohjautuvat kaksi vuotta aiemmin voimaan tulleeseen varhaiskasvatuslakiin.
   Kansallinen normi tarkoittaa selkokielellä sitä, että kyse ei ole suosituksista, vaan määräyksistä. Tavoitteena on mahdollisimman lapsikeskeinen ja tasapuolinen, mutta silti yksilöllinen varhaiskasvatus. Lähtökohdaksi on otettu lapsi kysymyksineen ja tarpeineen.
   Uudet varhaiskasvatussuunnitelmat muuttavat myös seurakuntien roolia päiväkodeissa. Aiemmin päiväkotien uskontokasvatus on käytännössä ollut paikallisten seurakuntien tehtävänä. Nyt se siirtyy aiempaa enemmän päiväkotien henkilökunnan vastuulle. Esimerkiksi eri uskonnot ja katsomukset tulee huomioida tasapuolisesti kaikessa toiminnassa, mikä on vaativa tavoite.
   Uudet normit painottavat varhaiskasvatuksen henkilökunnan keskusteluja myös lasten vanhempien kanssa. Siten se laittaa myös vanhemmat pohtimaan, mitä he haluavat lapselleen tuotavan esiin omasta katsomuksestaan.
   Vaikka muutos tuo aina mukanaan vastarintaa, uudistuminen on nähtävä ennen kaikkea mahdollisuutena. Seurakunnat on kirjattu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin yhtenä yhteistyötahona. Kirkkoa ei siis olla jättämässä ulkopuolelle, vaan sille tarjotaan uudenlaista ja monipuolisempaa roolia. 
   Alkava syksy on uudenlaisten toimintamallien kehittelyn aikaa varhaiskasvatuksessa. Siihen tarvitaan kaikkien kasvatustyöhön osallistuvien panosta.

Artikkeli on osa lehteä 22/2017