Kuva: Etiopilaisia kuuroja vierailee tulkin kanssa Rokuan kymppileirillä kesällä 2017.
Banchigize Bayehu (vas.) ja Atsedemariam Milkias vierailivat Rokualla entisen opettajansa, tulkkina toimineen Suomen Lähetysseuran työntekijän Mirja Himasen kanssa.

Lasten kysymykset ihastuttivat

18.9.17

Kymppileiriläiset ovat tukeneet vuosien ajan onnistuneesti kuuroja etiopialaislapsia. Oululaiset kymmenvuotiaat onnistuivat tekemään kesällä vaikutuksen etiopialaisiin nuoriin naisiin.


Riitta Hirvonen Sanna Krook

Oululaiset kymmenvuotiaat onnistuivat tekemään kesällä vaikutuksen etiopialaisiin nuoriin naisiin. Rokuan Kymppileirillä kesäkuun lopussa vierailleet kuurot Banchigize Bayehu ja Atsedemariam Milkias hämmästelivät leirin jälkeen, miten paljon suomalaistytöt ja -pojat tietävät asioista ja ovat kiinnostuneita kuulemaan lisää. Lapset myös kuuntelivat keskittyneesti heidän terveisiään.

– Leiriläisillä oli paljon hyviä kysymyksiä, kuten millä tavalla kuurosokean ihmisen kanssa voi kommunikoida, Banchigize Bayehu ja Atsedemariam Milkias ihastelevat.

Kun Bayehu kertoi menettäneensä vanhemmat, olivat leiriläiset hyvin empaattisia: vieras on kuuro ja myös orpo.

 

Töitä ja opiskelua

on riittänyt

Rokuan harvinaiset vieraat ovat opiskelleet Hosainan kuurojenkoulussa, jota kymppileiriläiset ovat tukeneet monen vuoden ajan leirimarkkinoiden tuotolla. Etiopialaisvieraat olivat hyviä esimerkkejä siitä, että tuki koululle on ollut tarpeellista.

Kuurojenkoulu Lounais-Etiopiassa alkoi vaatimattomissa puitteissa vuonna 1981. Alussa kuurojen ei uskottu pystyvän oppimaan mitään, viime vuosina yliopistojenkin ovet ovat auenneet heille. Asenteet ovat muuttuneet pikkuhiljaa.

Atsedemariam Milkias sai heti Hosainan koulusta valmistuttuaan työpaikan esikoulunopettajana entisessä opinahjossaan. Työn ohessa hän kävi iltakoulua ja sai pätevyyden opettajaksi. Hän on myös jatkanut opintojaan Addis Abeban yliopistossa.

Banchigize suuntautui koulun jälkeen ravintola-alalle. Hän kävi talouskoulun ja on saanut itselleen töitä.

Naiset toivoivat, etteivät suomalaiset lopeta Hosainan tukemista.

– Koulussa on paljon köyhiä lapsia ja uusia oppilaita tulee aina lisää. He tarvitsevat paljon apua esimerkiksi kirjojen ja kouluvaatteiden hankintaan.

Vierailullaan etiopialaiskuurot ihmettelivät välillä, näkyykö heidän kotimaassaan sittenkin enemmän iloisia ihmisiä kuin Suomessa, vaikka siellä on paljon köyhyyttä.

 

Miten kuurosokean kanssa voi kommunikoida?

Kymppileiriläiset