Kuva: Sulo Kreivi
Kempeleläinen Sulo Kreivi on kirjoittanut kuusi kirjaa.

Kosketus kuolemaan teki kirjailijan

18.10.17 Sulo Kreivi makasi kolme viikkoa teho-osastolla. Uusi lääke pelasti hänet.

Pekka Helin Pekka Helin

Kempeleläisen eläkeläisen Sulo Kreivin kirjailijanura sai alkunsa tapaamisesta kuoleman kanssa.

Kreivi sairastui yleiseen verenmyrkytykseen, mutta ei saanut asianmukaista hoitoa ajoissa. Esimerkiksi verikokeita ei heti otettu. Tulehdusarvo kohosi 455:een, vaikka sen pitäisi olla alle kymmenen.

Mies makasi tajuttomana tehohoidossa kolme viikkoa.

– Omaisille ei annettu mitään toivoa, Kreivi kertoo.

Antibiootit eivät tehonneet. Lääkärit kertoivat Kreivin puolisolle kokeilulääkkeestä, jota oli annettu vain muutamalle. Voisiko sitä käyttää? Vastaus oli kyllä. Muutakaan mahdollisuutta ei ollut.

Sairaus ei tuonut painajaisia

Lääke tehosi: kun kolmisen viikkoa oli kulunut, Kreivi avasi silmänsä ensi kerran. Ajan kuluessa Kreivi toipui, mutta ei täysin ennalleen.

Mies halusi jakaa kokemuksensa muiden kanssa. Syntyi runoteos Paluu Tuonelan portilta, joka julkaistiin vuonna 2005.

– Sain purkaa sen, mitä sairauden aikana tapahtui. En ole nähnyt sairaudesta painajaisia, joita tavallisesti nähdään, kun ihminen on ollut tajuttomana.

Sulo Kreivi on julkaissut kuusi kirjaa, joista osa on runoja ja osa proosaa.

Runokirja Adventista äitienpäivään julkaistiin tänä syksynä. Siinä on kristillinen sanoma, kertoo vanhoillislestadiolainen Kreivi.

Kansakoulua vain muutama kuukausi

Moni ei ehkä olisi uskonut Kreivin lapsuudessa, että pojasta tulisi kirjailija. Hän kävi lähinnä kiertokoulua eikä sen oppi ollut hääviä.

Kreivi ehti käydä kansakoulua vain muutaman kuukauden. Kun hän oli 12-vuotias, kotikylälle tuli kansakoulu.

– Kansakoulunopettaja oli niin fiksu, että hän velvoitti pyrkimään Tornion yhteiskouluun.

Yhteiskoulussa alkoivat vaikeudet.

– En osannut laittaa pilkkuja ja pisteitä oikeisiin paikkoihin, joten sain ehdot ja jäin luokalle. Useista äidinkielenkokeista sain arvosanaksi miinus kolme.

Poika otti kuitenkin yksityisopetusta, ja vähitellen kirjoittaminen alkoi sujua.

Kirjat pohjautuvat hyvään muistiin

Kreivi oli ilmeisen lahjakas lapsi.

– Muistan alle nelivuotiaasta lähtien erittäin tarkasti asioita. Kirjani perustuvat hyvään muistiini.

– Pistän asioita paperille ja jos joku kiinnostuu, kaikki on kansissa. Haluan kertoa lähihistoriasta: mitä tapahtui ja miten elettiin. Olen saanut siitä lukijoilta puolen tunnin ylistyspuheluita.

Runoissaan Kreivi käyttää loppusointua.

– Nykyisin runoissa on outoja sanoja oudossa järjestyksessä. Niitä on mahdoton ymmärtää.

Ensikosketuksensa runoihin Kreivi sai kansakoulun äitienpäiväjuhlassa. Hän sai esitettäväkseen kaksi runoa, joista toinen kertoi sankariäideistä. Toinen oli Eino Leinon runo Aleksis Kivestä. Leinon runo ihastutti nuorta Kreiviä.

– Ajattelin, että rupean isona runoilijaksi.

Levikkijohtaja kirjoitti, muttei rohjennut julkaista

Kreivi työskenteli sanomalehti Kalevan levikkijohtajana 1960-luvun alusta 1990-luvun puoleen väliin.

Hän kirjoitti jo Kalevan-aikanaan, mutta ei rohjennut julkaista mitään.

Sanomalehdet elivät Kreivin mukaan kulta-aikaansa 1980-luvulla. Kalevan levikki oli lähes 100 000 ja lehtien talous yleisesti hyvä.

Nykyään verkko syö paperilehtien tulosta, mutta journalismin taso ei Kreivin mukaan ole huonontunut.

– Päinvastoin, verkossa julkaiseminen merkitsee ammattitaidon laajentumista, Kreivi sanoo.

En osannut laittaa pilkkuja ja pisteitä oikeisiin paikkoihin, joten sain ehdot ja jäin luokalle.

Sulo Kreivi

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä