Kuva: Havuseppeleen tekijät
Tauno Siik sitoo seppeleitä omalla takapihallaan. Yhden seppeleen tekoon menee noin 10 minuuttia. Takana nurmikolla näkyy pinkka Siikin tekemiä seppeleitä.

Havuja itsenäisyyden sankareille

14.11.17

Oululaisten sankarivainajien haudoille lasketaan 6.12. vapaaehtoisten tekemät seppeleet


Elsi Salovaara Elsi Salovaara

Satavuotiaan itsenäisyyden vuosipäivänä muistetaan erityisesti viime sodissa Suomen itsenäisyyttä puolustaessaan henkensä menettäneitä sankarivainajia.

Perinteisesti Oulun hautausmaalla Intiössä sijaitsevalle sankarivainajien muistomerkille lasketaan itsenäisyyspäivänä seppeleitä eri tahojen, kuten Puolustusvoimien, seurakuntien ja veteraanijärjestöjen puolesta.

Oululainen Tauno Siik ajatteli, että juhlavuonna pitäisi tehdä jotain erikoisempaa.

– Kuulin, että Hämeenlinnassa oli joukko vapaaehtoisia keksinyt idean kaikkien sankarivainajien haudoille laskettavista seppeleistä, ja ajattelin heti, että tästä otetaan mallia.

Monen toimijan yhteinen kunnianosoitus

Tauno Siik, veteraanin poika Rantsilasta, on tehnyt vuosien varrella monenlaista veteraanien hyväksi.

Hän toimii vapaaehtoisena esimerkiksi seppelpartiotehtävässä käyden laskemassa seppeleen veteraanitunnuksen omaavien miesten ja naisten siunaustilaisuuksissa.

– Käyntejä tulee liki sata vuosittain.

Siik arvostaa perinteen vaalimista.

– On hienoa huomata se, kuinka omaisille avautuu pikkulapsia myöten ajatus siitä, että veteraaneja kunnioitetaan viimeiselle matkalle asti.

Kukkakauppa Mia Mariaa Torikadulla pitävää Mia Hagberg-Myllynevaa voi kiittää siitä, että idea itsenäisyyspäivän tempauksesta kiiri Tauno Siikin korviin.

– Rovaniemellä kukkakauppiaana toimiva opiskelukaverini on siellä mukana vastaavassa tapahtumassa. Innostuin asiasta, mutta kun kyselin Oulussa, onko tänne tulossa tällaista, kukaan ei ollut kuullutkaan siitä.

Hagberg-Myllynevan vanhemmat toimivat samassa lionsklubissa Siikin kanssa, ja sitä kautta alkoi löytyä vapaaehtoisia seppeleiden tekoon. Nyt tapahtuman järjestelyistä vastaavat Oulun kaupunki, Oulun ev.lut. seurakunnat ja useat kansalais- ja veteraanijärjestöt.

Jokainen seppele on tekijänsä näköinen

Veronmaksajien rahaa ei kulu, sillä seppeleiden sitomiseen käytetyt langat ovat yritysten lahjoittamia. Myös havut ovat lahjoituksia, tai oikeammin itse kerättyjä.

– Hirvimetsällä ollessani olen noukkinut niitä ohimennen mukaan, kertoo Tauno Siik.

Seppeleiksi hän on pyöritellyt niitä aina kun on aikaa.

– Laskujeni mukaan 226 on tullut tehtyä. Maalla kun on kasvanut, niin tekeminen on ollut aina tärkeää. Tein työurani kaupan alalla, ja siinä ei nähnyt selkeästi kättensä jälkiä, mutta tässä näkee, ja se on mukavaa.

Päivärinteen suunnalla asuvan Mia Hagberg-Myllynevan kotipihasta karsittiin kolme kuusta.

– Hakkuuaukeillakin on kierretty ihan koko perheen voimin keräämässä havuja, hän naurahtaa.

Ammattilaisen mielestä on hienoa, että seppeleissä näkyy jokaisen oma kädenjälki. Kukkakauppias toivottaakin seppeleiden teosta kiinnostuneet tervetulleiksi talkoisiin.

– Takahuoneeseen mahtuu kymmenkunta henkeä samaan aikaan.

Niin Tauno Siik kuin Mia Hagberg-Myllyneva uskovat, että jokainen suomalainen arvostaa omalla tavallaan isänmaan puolesta sotineiden panosta.

– Tämä on konkreettinen tapa kunnioittaa heidän muistoaan, he kannustavat.

Laskujeni mukaan 226 on tullut tehtyä. Maalla kun on kasvanut, niin tekeminen on ollut aina tärkeää.

Tauno Siik

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Seurakunnat