Kuva: Piispantarkastuksen yhteydessä järjestettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa eutanasia-aiheinen paneeli 23.marraskuuta.
Dosentti Vesa Koivukangas (vas.) hoiti paneelissa puheenjohtajan tehtävää. Eutanasiasta olivat keskustelemassa Anitta Koivisto, Raili Saarenpää, Eeva Rahko ja Pia Mäenpää, joka kertoi pohtivansa, miksi keskustelu eutanasiasta ei laannu, vaikka saattohoito on kehittynyt.

”Hoidatteko te minua?”

29.11.17

Puhe eutanasiasta pelottaa osaa vanhuksista. Tämä todettiin OYS:ssa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Luottamus hyvään hoitoon on palautettava, sanottiin myös paneelissa.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Koska keskustelu eutanasiasta käy vilkkaana Suomessa, osaa iäkkäistä potilaista pelottaa tällä hetkellä, ettei heitä hoideta vaan annetaan kuolemaan johtava piikki.

Vanhuksen ahdistunut Hoidatteko te minua -kysymys on tuttu myös sairaalamaailmassa. Tämä todettiin viime viikolla OYS:ssa järjestetyssä eutanasia-aiheisessa paneelissa.

Keskustelussa perättiinkin luottamuksen palauttamista siihen, että hoitohenkilökunnalla on halu tarjota hyvää loppuelämän hoitoa, jossa kunnioitetaan potilaan ihmisarvoa.

Luottamuksen uudelleen rakentamisen tärkeyttä korosti erityisesti yliopistollisen sairaalan syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Eeva Rahko.

Paneeli eutanasiasta liittyi Oulun seurakuntayhtymän ja Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan piispantarkastukseen. Keskustelijoina olivat Rahkon lisäksi Oulun piispa Samuel Salmi, erikoissairaanhoitaja Anitta Koivisto, hoitotyön lehtori Pia Mäenpää ja kokemusasiantuntijana läheisensä saattohoitoon osallistunut Raili Saarenpää.

 

Henkinen lepo on hoidon tärkeä tavoite

Tutkimuksen mukaan saattohoitopotilaan hyvän kivunhoidon ohella henkisen ahdistuksen hoitaminen vaikuttaa eniten kuolemaa lähestyvän ihmisen kokemukseen omasta hyvinvoinnista.

Eeva Rahko puhui paneelissa kuolemansairaan ihmisen eksistentiaalisista kivuista. Myös niihin potilaan kuuluu saada helpotusta.

Eksistentiaalisilla kivuilla ja ahdistuksella Rahko tarkoitti sairaan ihmisen pelkoa yksinjäämisestä ja itsenäisyyden menettämisestä. Eksistentiaaliseen pohdiskeluun liittyy myös kysely oman elämän rajallisuudesta ja olemassaolon mielekkyydestä.

Rahkon mukaan potilas tarvitsee elämän viimevaiheen kysymyksiin enemmän tukea kuin mitä sairaalat pystyvät tällä hetkellä tarjoamaan. Hän painotti, että hyvä rinnalla kulkeva keskustelukumppani voi olla myös potilaan läheinen, sairaalateologi tai koulutettu saattohoidon vapaaehtoinen tukihenkilö.

 

Saadaanko kivut varmasti hallintaan?

Sairaanhoitaja Anitta Koivisto pystyi kertomaan saattohoidossa olevien potilaiden kokemuksia: heitä ei useinkaan pelota välttämättä kuolema vaan ennemminkin sairauden viimevaiheeseen kuuluvat oireet.

– Meidän hoitajien tärkeää työtä on puhua kivunhoidon mahdollisuuksista. Potilaan oloa saattaa helpottaa tieto käytettävissä olevista keinoista aina lääketieteelliseen nukutukseen eli sedaatioon asti, Oulun kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osastolla työskentelevä Koivisto puhui.

Koiviston, kuten myös Rahkon, kanta eutanasiaan on torjuva.

– Jokainen kuolema on ainutkertainen. Kuinka me voisimme lopettaa tieten tahtoen kenenkään elämää? kuoleman läheisyyden kanssa päivittäin työskentelevä Koivisto kysyi.

 

Kotisaattohoitoa on kehitettävä

Raili Saarenpäälle kokemus puolison saattohoitoon osallistumisesta omassa kodissa neljä vuotta sitten ei jäänyt mieleen painajaisena. Perheenjäsenet saivat olla läheisensä vieressä kuolinhetkeen saakka.

Saarenpäät saivat apua kotisaattohoitoa tekevältä Oulun kaupunginsairaalan hoitoringiltä, johon myös Anitta Koivisto kuuluu.

– Ammattilaisten tuki oli välttämätöntä, Saarenpää kertoi.

Hänen mukaansa saattohoitoa onkin kehitettävä siihen suuntaan, että elämän viimepäiviä uskalletaan viettää sairaalaan sijaan kotona silloin, kun se on kuolevan oma tahto.

Eeva Rahkon mukaan juuri tätä, kuolevan ihmisen mahdollisimman lähellä tapahtuvaan hoitoa, korostavat uudet saattohoidon suositukset.

Piispa Salmi kertasi paneelissa marraskuun alkupuolella julkaistun kirkon kannan eutanasiaan. Piispat vastustavat ehdotettua eutanasialakia.

Piispat kehottavat sen sijaan arvioimaan, millaisin keinoin laadukas saattohoito saataisiin koko Suomessa jokaisen tarvitsevan saataville ja ryhtymään toimiin asian kuntoon saattamiseksi.

Lue piispojen kannanotto eutanasiaan täältä.

Jokainen kuolema on ainutkertainen.

Sairaanhoitaja Anitta Koivisto

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko