Kuva: Ulla Mitrunen-Nyyssönen kahmaisi pyynnöstä  kaikki käsityönsä syliin. Kotona Iissä itse tehty taidonnäytteitä on vielä lisää.
Ulla Mitrunen-Nyyssönen kahmaisi pyynnöstä kaikki käsityönsä syliin. Kotona Iissä itse tehtyjä kauniita töitä on vielä paljon lisää.

Intohimolla ja taidolla käsitöitä

14.11.17

Pastori Ulla Mitrunen-Nyyssönen ei anna periksi käsityöohjeita lukiessaan, vaikka ne olisi kirjoitettu vieraalla kielellä. Google-kääntäjä auttaa harrastajaa.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Ulla Mitrunen-Nyyssösellä on vahva perinne käsitöiden tekemiseen. Hänen eloisa karjalaismummunsa neuloi koko ajan. Häntä katsoessaan pieni tyttö kiinnostui käsillä tekemisestä.

Tavallisia pässinpökkimiä harmaita villasukkia valmistui hetken aikaa, mutta nopeasti tekijä ymmärsi haluavansa lisää haastetta.

– Kädet tottelivat minua, Karjasillan pastorina työskentelevä Mitrunen-Nyyssönen sanoo.

Koulujen käsityötunnit eivät sen sijaan tarjonneet kannustusta harrastuksen pariin, pikemminkin päinvastoin.

– Käsityötunneista ja opettajistani huolimatta minusta tuli intohimoinen neuloja, Mitrunen-Nyyssönen toteaa, mutta ei halua sen enempää kerrata huonoja kokemuksiaan.

 

Jeesus hymyilee leveästi lapasissa

Mitrunen-Nyyssönen tulee haastatteluun jääkiekkokassia vetäen. Pelivälineitä jättikassista ei löydy vaan pastori kantaa mukanaan tekemiään käsitöitä. Näin oli sovittu.

Ensimmäisten joukossa kassista nostetaan esille Tsiisus-lapaset. Niissä kudottu Jeesus nauraa suu melkein korvissa. Sanomakin niihin on saatu: Jesus saves, Jeesus pelastaa.

Suomi 100-villasukat löytyvät myös käsityökasasta.

Yhdet sukat ovat valmistuneet hieman erikoisemmalla tavalla: harrastajat saivat joka päivä sukan tekemiseen lisäohjeita omassa Facebook-ryhmässään. Kutoja ei tiennyt alkajaisiksi lopputulosta.

– Koukuttavaa, Mitrunen Nyyssönen toteaa nauraen. Hän tietää, että tapa herätteli monet sängystä ylös jo aamuvarhain tutkimaan, mitä sukkaan kudottaisiin seuraavaksi.

 

Neulottu silmukka on myös rukousta

Vaikka Mitrunen-Nyyssösen käsissä syntyy usein hieman erikoisempia käsitöitä, kehuu hän ennen muuta jokakutojan harmaata sukkaa.

– Niiden tekijä liittää usein jokaiseen silmukkaan rukouksen sukan saajan puolesta. Ne ovat rakkaudella tehtyjä.

Toki siunaavia ajatuksia on liitetty myös Mitrunen-Nyyssösen moniin käsitöihin, sillä kauniita töitä on annettu runsaasti lahjaksi. Kauppaa hän ei käsitöistään käy, vaikka pyyntöjä on tullut.

– Työhön menevän ajan ja vaivan määrää on vaikea ymmärtää, siksi summista ei kannata lähteä keskustelemaan. Joskus olen vaihtanut sukat palvelukseen; olen sanonut, että rahaa en ota, mutta palvelus palveluksesta käy.

 

Välillä voimassa oli neulomiskielto

Mitrunen-Nyyssönen neuloo jotakin lähes koko ajan. Kun hän haluaa keskittyä johonkin tarkasti, on parempi ottaa syliin keskeneräinen käsityö.

– Jos en neulo, ajan ”seitsemää kaistaa yhtä aikaa”, hän kuvailee.

– Puikot kädessä vauhti hiljenee. Minulle kutominen on läsnäoloa, hengittämistä, olemassaoloa, pastori innostuu sanomaan.

Teologiaa opiskellessaan Mitrunen-Nyyssönen laittoi käsityöt kokonaan syrjään peräti kahdeksi vuodeksi. Kun teologian maisterin paperit lopulta tulivat postiin, saman tien suuntana oli lankakauppa.

Kun Mitrunen-Nyyssösen kädessä ei ole koti-iltana kudelmaa, puoliso ryhtyy kummastelemaan: miksi sinä et kudo?

 

Haaveissa itse tehty papin stola

Mitrunen-Nyyssönen on tehnyt muutamia erityisen suuritöisiä käsitöitä. Syksyllä valmistui kodin ikonin ympärille laitettava liina, pyhä vaate nimeltään käspaikka.

Käspaikan pellava-puuvillakankaan hän kutoi vuosi sitten kansalaisopistossa. Seuraavana keväänä alkoi kirjonta. Lopullisesti työ alkoi valmistua viime kesänä lomalla.

Ortodoksisissa kirkoissa ja kodeissa käytettävät käspaikat kertovat Mitrunen-Nyyssösen juurista Karjalassa.

– Olen tällainen kahden uskonnon kasvatti, hän sanoo vilkkaaseen tapaansa.

Pastorin seuraava isompi urakka saattaisi olla itse tehty stola eli pitkä kapea liina, jota pappi kantaa albansa päällä.

Toistaiseksi asia on vielä jäissä. Mietinnässä on vielä, millä tekniikalla hän oman stolansa tekisi.

Minulle kutominen on läsnäoloa, hengittämistä, olemassaoloa.

Ulla Mitrunen-Nyyssönen

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Karjasillan seurakunta