Kuva: Kiimingissä naulittiin teeesejä 2.11.2017
Hilkka Patja ja Pirjo Seiteri naulasivat kirkon sakastin vanhaan oveen Eläkeliiton Kiimingin yhdistyksen teesit.

Lisää armoa ja karkkia myös

9.11.17

Kiimingissä pistettiin seurakuntaa uusiksi teesi kerrallaan. Eri-ikäiset seurakuntalaiset kertoivat omia näkemyksiään, millä keinoin uudistus tapahtuu.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Tuleekohan näitä teesejä meillä enemmän kuin Lutherilla konsanaan? Tätä pohdittiin hymyssä suin Kiimingin seurakuntakeskuksessa, kun pitäjän kirkon vanha sakastin ovi oli jo täynnä kirjoituksia mutta yhä vain sanottavaa riitti.

Paikalla oli eri-ikäisiä kiiminkiläisiä, omaa rippikouluaan aloittelevia nuoria runsaasti. Alkamassa oli uskonpuhdistuksen merkkivuoden huipennus.

Aiheena oli ytimekäs kysymys: millä keinoin kirkkoa ja yhteiskuntaa uudistetaan 500 vuotta Lutherin teesien jälkeen?

Tilaisuuden juontajalla, pastori Seija Helomaalla oli vasara kädessään teesien naulaamista varten.

Lastenohjaa Oili Kajava sai ensimmäisen puheenvuoron. Hän paljasti ne keksinnöt, joilla lapset ja heidän vanhempansa päivä- ja perhekerhoissa uudistaisivat kirkkoa ja koko yhteiskuntaa armollisempaan suuntaan. Onhan merkkivuoden tunnus Armoa2017!

Hyvässä kirkossa on paljon hymynaamoja

Millainen olisi hyvä kirkko? Kajavan mukaan lasten unelmien kirkossa syötäisiin keksejä ja jäätelöä. Siellä puhuttaisiin paljon Jeesuksesta ja hypättäisiin hyppynarua. Saunassakin käytäisiin.

Hymynaamat loistaisivat kirkossa ja jättimäiseen kiikkuun mahtuisivat kaikki. Papeilla olisivat hienot hatut kimalluksineen ja hyvä pappi antaisi karkkia.

Lasten välähdyksiä kuunneltiin seurakuntalaisten parissa tarkasti, sillä Helomaa muistutti Martti Lutherin sanoneen, ettei ristikansa voi tehdä mitään suurempaa virhettä ja vahinkoa kuin laiminlyödä lapsen.

Lasten vanhempien teeseissä mainittiin, että kirkko uudistuisi armollisemmaksi ottamalla kaikki vastaan lämpimästi.

– Kun kirkko tuntuu läheiseltä ja solidaariselta, sieltä on helppoa hakea apua, Kajava luki teesejä.

Olisivatko kirkkopippalot messuja parempia?

Myös kiiminkiläisnuoret olivat pohtineet tilaisuuteen omat teesinsä. Ne olivat ajan hengessä hashtag-tunnisteilla tehtyjä.

Nuorten mielestä kirkko muuttuisi paremmaksi, jos messujen sijaan vietettäisiin joskus kirkkopippaloita. Hashtageihin kuuluva risuaita-merkki oli myös sanojen vapaus ja faithful (uskollinen) edessä.

Nuoret muistuttivat myös siitä, että Jeesuksellakin oli tavallaan kaksi isää, Jumala ja Joosef. Voisiko kaksi äitiä tai kaksi isää ollakin aivan normaalia elämässä, nuoret kyselivät teeseissään.

Hyvä yhteiskunta muistaa rukouksen voiman

Seurakunta oli haastanut teesien, väitteiden, tekoon omien työalojensa lisäksi myös yhteistyökumppaneitaan. Tehtävään oli tarttunut muun muassa Eläkeliiton Kiimingin yhdistys.

Hilkka Patjan lukemissa väitteissä todettiin, että ihmisyyteen kuuluu reagoida toisten hätään. Rukouksen voima kannattaa muistaa.

– Yritä elää oikein ja rehellisesti loukkaamatta muita. Jos olet loukannut jotakuta, pyydä anteeksi ja hyvitä tekosi, Patja luki.

Kiimingin seurakuntaneuvoston laatimissa väitteissä painottui esimerkiksi pikavippien, köyhyyden ja väkivallan vastustaminen.

Kirkkoherra Pauli Niemelän mukaan kaikki tilaisuuteen tehdyt teesit ovat nähtävillä vuoden loppuun saakka seurakuntatalolla.

– 500 vuotta sitten Lutherin 95 teesistä nousi myrsky. Synnyttävätkö myös meidän tekstit jälkikeskustelua? Toivottavasti, Niemelä totesi.

Hymynaamat loistaisivat kirkossa ja jättimäiseen kiikkuun mahtuisivat kaikki.

Kiiminkiläislapset

Lue lisää aiheesta:

Kiimingin seurakunta Kirkko ja usko