Kuva: Kenttäpiispa Pekka Särkiö
Pekka Särkiö saarnaa itsenäisyyspäivänä helsinkiläisen Malmin seurakunnan jumalanpalveluksessa.

Mitä rukoilet juhlapäivänä, kenttäpiispa?

5.12.17

Pekka Särkiölle isänmaa on lahja ja tehtävä. Suomi100-juhlapäivänä hän haluaa rukoilla rauhaa maihin, jossa turvaudutaan väkivaltaan.


Riitta Hirvonen Aarne Ormio

Historiallinen Suomen itsenäisyysjuhla 6. joulukuuta on lähellä. Kun maamme itsenäisyys täyttää juhlavat sata vuotta, mitä rukoilet tuolloin kenttäpiispa Pekka Särkiö?

– Ihan ensimmäiseksi mielessä on varmasti kiitollisuus, kiitollisuus isänmaasta. Kiitos sotiemme veteraaneille ja kiitos niille, jotka ovat sotien jälkeen rakentaneet yhteiskuntaamme.

– Haluan kiittää edeltäviä sukupolvia lahjasta, vapaasta maasta, jonka he ovat antaneet nykysukupolville. Samalla kun ymmärrän saaneeni heiltä lahjan, haluan muistaa, että isänmaa on myös tehtävä.

– Siksi rukoilen tämän ajan ihmisille yhtenäisyyttä ja sitä, että ymmärtäisimme tehtävämme vastuullisuuden. Olemme tottuneet tässä ajassa ulkoistamaan monia asioita muiden ja eri instituutioiden vastuiksi. Isänmaan rakentamista ei voi antaa itseltä pois toisten tehtäväksi. Se on kaikkien yhtäläistä vastuuta ja samalla mahdollisuus.

– Haluan rukouksessani muistaa itsenäisyyspäivänä myös niitä maita, joissa ei ole vapautta kuten meillä. Mielessäni ovat muun muassa ne alueet, joissa suomalaisia toimii rauhanturvaajina. Rukoilen rauhaa ihmisille Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Malissa ja Libanonissa.

Onko rukouksessasi mukana erityisiä huolenaiheita?

– Toivon, että jakolinjat ihmisten välillä eivät maassamme syvenisi eivätkä levenisi. Maamme elää rauhan tilassa ulkoisesti, mutta monen ihmisen sisällä rauhaa ei ole. Tästä kehityksestä on kasvanut aiempaa suurempi huoli. Jos ihminen kokee elämässään jatkuvaa epäoikeudenmukaisuutta, kasvaa uhka myös aseelliseen kapinaan. Myös kirkkokäsikirjan rukouksissa itsenäisyyspäivänä pyydetään, että varjeltuisimme kateudelta, katkeruudelta ja vihalta.

Millainen rukous ei kuulu mielestäsi itsenäisyyspäivään?

– En haluaisi laittaa rajoja sydämestä nousevalle puheelle Jumalan kanssa. En odottaisi kuulevani, että kiitollisuus isänmaasta synnyttäisi puhetta ”meistä ja heistä”, jolla viitattaisiin esimerkiksi turvapaikanhakijoihin. Rukoilen yksimielisyyttä ja yhtenäisyyttä kaiken jaottelun sijaan.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä