Kipasta luvataan: Säästöjä tulee, kun odottaa

27.2.12

Säästöjä tulee, kun odottaa

Meneekö kirkon talousosaajilta työt Kirkon palvelukeskuksen myötä? Sammuttaako ison keskuksen perustaminen pienten seurakuntien taloustoimistoista valot? Palvelukeskuksen johtaja Seija Mäenpää vastaa sitkeisiin epäluuloihin.

Kirkon palvelukeskus, Kipa. Ystävälliseltä, lähes iloiselta kuulostavia sanoja, mutta ne synnyttävät epäluuloa useissa kirkon työntekijöissä.
   Vuoden alussa Oulussa, seurakuntayhtymän tiloissa Isollakadulla toimintansa aloittanut Kirkon palvelukeskus Kipa hoitaa keskitetysti seurakuntien, hiippakuntien ja Kirkkohallituksen kirjanpitoa ja palkanlaskentaa.
   Kun Kipaa suunniteltiin, keskus ”ammuttiin alas” monelta suunnalta. Yksi peloista oli se, että keskittäminen vie seurakunnista työpaikkoja. Seurakunnissa epäiltiin myös, ettei palvelukeskuksen perustaminen tuo sittenkään viime kädessä säästöjä.

Kyse on
miljoonista

Kipan Oulun toimipisteen johtaja Seija Mäenpää pitää Kipan perustamista järkevänä ratkaisuna kirkolle. Hän korostaa, etteivät palvelukeskuksen hyödyt realisoidu heti, mutta toteaa säästöjä syntyvän lähivuosina. Talousasiat kannattaa keskittää, hän sanoo.
Mäenpää selvittää, että keskittämisen tavoitteena on säästää siirtymäkauden jälkeen peräti seitsemän miljoonaa vuodessa. Säästöistä hyötyvät hänen mukaansa juuri seurakunnat.
– Siirtymäkausi tehtävien keskittämiselle Kipaan on pitkä, vuoteen 2017 saakka. Silloin on voitu hyödyntää esimerkiksi ne säästöt, jotka koituvat seurakunnille taloushenkilöstön eläköitymisestä.

Valot palavat
tulevaisuudessakin

Mäenpää väittää, että esimerkiksi valtion hallinnossa ja isoilla yrityksillä on hyviä kokemuksia palvelukeskuksista. Myös kunnat keskittävät talous- ja henkilöstöhallintopalvelujaan.
   Mäenpää on aikaisemmin työskennellyt Oulun kaupungilla ja ollut siellä perustamassa palvelukeskusta.
Kun kirkon talous heikkenee, Mäenpään mukaan on tärkeää, että keskittämällä hallinnollisia töitä rahaa säästyy kirkon perustehtävään.
   Palvelukeskuksen johtaja korostaa, ettei Kipan perustaminen ”sammuta valoja seurakunnista”.
   – Seurakuntien ydintoiminta, hengellinen työ, pysyy kaupungeissa ja kylissä. Palvelukeskus ei tyhjennä myöskään seurakuntien taloustoimistoja kokonaan. Niiden kontolle jäävät edelleen esimerkiksi budjetin valmistelu ja sen sisällöstä päättäminen, Mäenpää kertoo.
   Hänen mukaansa ei ole kaukaa haettu ajatus, että Kipa saattaa lisätä seurakuntien taloushenkilöstön työssä jaksamista. Osassa pieniä ja vähävaraisia seurakuntia koko talousvastuu saattaa olla yhden, jopa osa-aikaisen työntekijän harteilla.

Työpaikkoja
vähenee

Mutta viekö Kipa työpaikkoja seurakuntien taloustoimistoista, Seija Mäenpää?
   – Kyllä keskittäminen tulee aiheuttamaan taloushallinnon työpaikkojen vähenemistä seurakunnista. Toisaalta seurakunnissa on ollut pitkään tiedossa Kipan perustaminen, joten siellä on osattu varautua tilanteeseen esimerkiksi palkkaamalla taloustoimistoon määräaikaisia työntekijöitä, hän vastaa.
   Oulun toimipisteessä ryhdytään laskemaan ensi syksynä ensimmäisten asiakkaiden eli seurakuntien palkkoja ja hoitamaan myös niiden kirjanpito. Joukossa on seurakuntia niin Etelä-Suomesta kuin esimerkiksi Pohjanmaalta.

Hurja määrä
hakemuksia

Parhaillaan Kipaan rekrytoidaan hurjaa vauhtia henkilöstöä. Työt kirkon palkkalistalla ovat kiinnostaneet odotettuakin runsaammin.
   – Olemme saaneet avoinna oleviin tehtäviin yli 600 hakemusta. Olemme etsineet muun muassa kirjanpitäjiä ja palkanlaskijoita. Aivan ensimmäiseksi haku on kohdistettu kirkon vakinaiselle henkilöstölle.
Palvelukeskuksen johtaja kertoo toivovansa, että mahdollisimman moni kirkon palkkalistoilla olevista hakeutuu Kipaan töihin.
   Mäenpää ei hämmästele kirkon työpaikkojen suosiota. Yrityspuolella on tällä hetkellä epävarmuutta ja kirkko koetaan turvalliseksi työnantajaksi.

Riitta Hirvonen

Artikkeli on osa lehteä 7/2012