Eija Nivala

Kirkolliskokousvaalit

22.2.12

Maallikkovaalit

Oulun hiippakunnan uusi kirkolliskokousedustaja, sodankyläläinen Juha Kultima sanoo, että maallikoilla on oltava kirkossa rohkeutta ottaa kantaa myös hengellisiin asioihin. Ne eivät kuulu pelkästään teologeille.

Sodankyläläinen myyntipäällikkö, oman seurakuntansa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Juha Kultima pääsi kirkolliskokoukseen Kirkko Keskellä Arkea – Keskusta ja sitoutumattomat -ehdokaslistalta. Samasta ryhmästä meni läpi myös kaksi muuta ehdokasta.
   Kultimaa naurattaa makeasti kysymys, vaikuttiko keskustalaisten pärjäämiseen kirkolliskokousvaaleissa konkaripoliitikko Paavo Väyrysen mainio menestys presidentinvaaleissa.
   – Pelkästään keskustalaisten äänestäjien äänet eivät varmaan olisi riittäneet valituksi tulemiseen. En ole kirkkovaltuustossa, enkä myöskään kirkolliskokouksessa Keskustan äänitorvi. Sitä korostan.
   – En usko, että minua on äänestetty kirkolliskokousvaaleissa siksi, että olen keskustalainen. Ei missään nimessä, Kultima lisää.
   Oulun hiippakunnassa omalla maallikkoedustajien listalla puolueina olivat ensimmäistä kertaa perussuomalaiset ja kokoomuslaiset, mutta kummastakaan valitsijayhdistyksestä ei ollut läpipäässeitä.

”Vallankäyttö
on osattava”

Osa edelliskauden maallikkoedustajista on kritisoinut avoimesti kirkolliskokouksen pappisvaltaa siitä huolimatta, että määrällisesti kokoonpanossa on huomattavasti enemmän maallikoita kuin teologeja.
– Eivätkö valtaa käytä ne, jotka sen taidon osaavat. Toivottavasti minäkin sen taidan tarvittaessa, Kultima pohtii.
Hän sanoo arvostavansa pappien työtä seurakunnissa, mutta se ei tarkoita, ettei uusi sodankyläläisedustaja uskaltaisi olla pappien kanssa tarvittaessa eri mieltä.
– Kyllä maallikoilla on – ja täytyykin olla – näkemyksiä kirkosta ja hengellisistä asioista. Niitä pappien on kunnioitettava. Eihän valtaosa kirkon jäsenistä, seurakuntalaisista, ole opiskellut teologiaa yliopistoissa.

Salaisuuksien
sijaan avoimuutta

Kultima on huomannut, että vahvat maallikot käyttävät kirkossa nykyisin reippaasti sitä valtaa, mikä heille on seurakuntien luottamushenkilöinä annettu. Kultima on seurannut muun muassa Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien taannoisia ratkaisuja leikata taloudellista tukea kolmelta herätysliiketaustaiselta lähetysjärjestöltä.
   Tuore kirkolliskokousedustaja ei ota kantaa lähetysjärjestöjen ”rokottamiseen”, mutta toivoo, että vastaisuudessakin maallikot tuovat kirkossa, niin kirkolliskokouksessa kuin seurakunnissa, vahvasti ja selkeästi esille näkemyksiään. Samalla hän toivoo, että myös eri tavoin ajattelevat teologit toisivat mielipiteitään reilusti esille.
   – Vierastan salaisuuksia. Kannatan avointa keskustelua kaikista kirkon asioista. On sitten kyse Raamatun tulkinnasta tai jostain muusta kirkkoa koskevasta asiasta, hän toteaa.

Pappisvaalit

Maltilliset pappisuudistajat saivat Oulun hiippakunnan neljästä kirkolliskokouspaikasta kaksi. Mahdollisuuksien kirkko -listan Facebooksivuilla riemuittiin vaalituloksen jälkeen: ”Voitimme nämä vaalit”.

Oulun hiippakunnan pappien Mahdollisuuksien kirkko -valitsijayhdistyksen lista herätti ennen vaaleja keskustelua, kun muutoin kirkolliskokousvaalit eivät juurikaan kiinnostaneet mediaa.
   Vanhoillislestadiolaiset papit ovat olleet perinteisesti hiippakunnan ehdokasasettelussa samalla listalla muiden pappien kanssa. Uudella Mahdollisuuksien kirkko -listalla heitä ei ollut.
   Syykin sanottiin selvästi: vanhoillislestadiolaisten ja liikkeeseen kuulumattomien pappien välejä hiertää näkemysero seurakuntaopista, pelastuvien joukosta.
   Mahdollisuuksien kirkko -listalta kirkolliskokoukseen päässyt Alavieskan kirkkoherra, Pappisliiton puheenjohtaja Eija Nivala arvioi, ettei totutusta poikkeava ehdokasasettelu ole este yhteistyölle kirkon ylimmässä päättävässä elimessä.

Maltillisia
uudistajia

Kirkolliskokoukseen valittiin pohjoisesta kaikkiaan neljä pappia, heistä kaksi Mahdollisuuksien kirkko -listalta. Nivalan lisäksi samasta valitsijayhdistyksestä valittiin oppilaitospastori Katariina Pitkänen, Kansankirkon rakentajat -ehdokaslistalta vanhoillislestadiolainen kirkkoherra Pauli Niemelä ja Tunnustukselliset- listalta Kälviän vs. kirkkoherra Pasi Palmu.
   Nivala sanoo vierastavansa henkilökohtaisesti niitä korostuksia, jotka ainakin osassa uutisointia nousi esille viime viikolla vaalituloksen selvittyä. Kun otsikot kertoivat uudismielisten vaalivoitosta Oulun hiippakunnassa, kuvailee Nivala itseään pikemminkin jonkinlaisena ”keskitien kulkijana”, ainakin hyvin maltillisena uudistajana.
   – Jako liberaaleihin ja konservatiiveihin on minulle vieras, epämieluisa ja pidän sitä jopa tarpeettomana vastakkainasetteluna, hän toteaa ja toivoo, että leimojen lyömisen sijasta tutustuttaisiin esimerkiksi internetissä Mahdollisuuksien kirkko -listan ohjelmajulistukseen.

”Keskusteluja
on jatkettava”

Eija Nivala kertoo olleensa hämmentynyt reaktioista Mahdollisuuksien kirkko -listaa kohtaan. Hän ei harmittele sitä, että vaalikeskustelussa puhuttiin avoimesti hengellisen yhteyden puuttumisesta vanhoillislestadiolaisten ja liikkeeseen kuulumattomien pappien välillä. Samalla hän kaihtaa korostamasta minkäänlaisia ”rintamalinjoja”.
   – Kipu yhteyden puuttumisesta on olemassa, sitä en mitätöi, mutta kirkolliskokouksessa tämä jakolinja ei ole ykköskysymys.
   – Mutta luonnollisesti jo pappisliiton puheenjohtajana koen haasteeksi papiston yhtenäisyyden vaalimisen ja sen parantamisen. Vuoropuhelua on jatkettava.

”Viemme enemmistön
ja vähemmistön viestiä”

Eija Nivalan mukaan pappien vaalitulos on ”Oulun hiippakunnan papiston näköinen”.
   – Tällä joukolla saamme vietyä kirkolliskokoukseen viestiä, mitä Pohjois-Suomen seurakuntalaisten enemmistö ja vähemmistö ajattelee, Nivala arvioi.
   – Vaalitulos pappien osalta kuvastaa aika hyvin sitä todellisuutta, mikä hiippakuntamme papiston keskuudessa tällä hetkellä on. Tilanne on siis parempi kuin edellisellä nelivuotiskaudella.

Lue kirkolliskokousvaalien kanssa samanaikaisesti järjestettyjen hiippakuntavaltuustovaalien Oulun hiippakunnan vaalitulos täältä.

TEKSTIT: RIITTA HIRVONEN

Hiippakuntien papisto ja seurakuntien luottamushenkilöt valitsivat viime viikolla kirkolliskokoukseen uudet edustajat.

• Kirkolliskokouksessa on 64 maallikkoa ja 32 pappia.

• Suuri vaihtuvuus: uusia maallikkoedustajia on 41 ja uusia pappisedustajia on 20.

• Uudessa kirkolliskokouksessa on miesenemmistö, heitä on 61 ja naisia 35.

• Valittujen keski-ikä on 53 vuotta. 2008–2011 edustajien keski-ikä oli 55 vuotta. Alle 30-vuotiaita joukosta on vain kaksi.

• Oulun hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valittiin kuusi uutta maallikkoa, kaksi jatkaa vanhoina edustajina. Maallikoista vain yksi on nainen, edellisellä kaudella naisia oli kaksi.

• Oulun hiippakunnasta valituista neljästä pappisedustajasta kaksi on ensikertalaisia. Papeissa on kaksi miestä ja kaksi naista.

• Saamelaiskäräjät nimesivät viime viikolla Veikko Guttormin yhdeksi Oulun hiippakunnan maallikkojäseneksi.

• Oululainen oppilaitospastori Katariina Pitkänen oli koko maan ääniharava kirkolliskokouksen pappisvaalissa.

• Kirkolliskokouksen tärkeimpiä tehtäviä on muun muassa hyväksyä raamatunkäännös, kristinoppi, virsikirja ja kirkollinen lainsäädäntö. Kirkolliskokous käsittelee myös kirkon uskoa ja oppia koskevia kysymyksiä.

Artikkeli on osa lehteä 7/2012