Kristillisdemokratia on kolmas tie

29.2.12

Kristillisdemokraattisia puolueita on ympäri maailmaa. Kuuluisin lienee saksalainen CDU, jota johtaa liittokansleri Angela Merkel. Sosiaalidemokraatit me tiedämme, mutta millaisia ovat kristillisdemokraatit?
   Kuten nimikin kertoo, kristillisdemokratia nousee kristilliseltä arvopohjalta, vaikka monet puolueista ovat jo aika lailla maallistuneita. Kristillisdemokraatit edustavat niin sanottua kolmatta tietä konservatiivien ja vasemmiston välissä.
   Europarlamentaarikko Sari Essayahin avustajana Brysselissä työskentelevä Merja Eräpolku on gradussaan tutkinut kristillisdemokratiaa. Hän on Suomen kristillisdemokraattisen puolueen jäsen.
   Eräpolun mukaan käsite kristillinen demokratia syntyi 1850-luvulla Ranskassa. Se oli kristillisyydestä arvonsa saanut liike, joka taisteli demokratian ja sosiaalisten uudistusten puolesta.
   Keskieurooppalainen kristillisdemokratia sai voimaa paavi Leo XIII:n kiertokirjeestä, joka julkaistiin vuonna 1891. Kannanotossa paavi kehotti ottamaan vastuuta yhteiskunnan heikoimmista ja esitti kolmatta vaihtoehtoa sosialismin ja kapitalismin välille.
   Eräpolku arvelee, että paavi halusi vaikuttaa luokkajakautumiseen ja tulonjakoon, jotta kuilu eri yhteiskuntaluokkien välillä lieventyisi.

Tulonjakoa
halutaan tasata

Kristillisdemokratia tarjoaa Eräpolun mukaan sosiaalista markkinataloutta, jossa talousjärjestelmän puutteet korjataan sosiaalisen tukiverkon avulla.
   Vapaa markkinatalous johtaa tuloerojen kärjistymiseen, mutta kristillisdemokraatit etsivät työehtosopimusten ja sosiaalisen tukiverkon kautta tulonjaon kohtuullista tasaamista.
   Kristillisdemokraatit ovat Eräpolun mukaan sosiaalisissa kysymyksissä tulonjakoa tasaavammalla linjalla kuin konservatiivit. Ero on selkeä myös sosiaalidemokraatteihin.
   – Kristillisdemokraatit eivät ole halunneet samalla tavoin kuin sosiaalidemokraatit työntää vastuuta eri asioista yhteiskunnalle, vaan ovat korostaneet ihmisten ja heidän lähiyhteisöjensä omaa vastuunottoa, Eräpolku väittää.
   Kristillisdemokratian keskeisiä arvoja on perheen kunnioittaminen. Perhe on välttämätön sosiaalinen yksikkö, jonka kautta ihmisestä voi kasvaa täysipainoinen persoona. Perhepolitiikassa kristillisdemokratia ei korosta yhteiskunnan roolia palvelujen tuottajana vaan taloudellisten mahdollisuuksien tasaajana, jolloin perheiden oma vastuu korostuu.
   – Kristillisdemokraatit korostavat muun muassa tuettua asumista, omaishoitoa, perhehoitoa ja perheenomaisia hoitoyksikköjä esimerkiksi kehitysvammaisten tai vanhusten hoidossa.
   Toisen tärkeän periaatteen mukaan yhteiskunnan ylemmät yksiköt eivät puutu asioihin, jos alemmat yksiköt voivat hoitaa ne vähintään tyydyttävästi. Ylemmän yksikön tulee tukea alempaa tarvittaessa.

Vasemmalta
oikealle

Monet Keski-Euroopan kristillisdemokraattisista puolueista ovat olleet konservatiivisia, kun taas latinalaisessa Amerikassa puolueet ovat lähellä vasemmistoa.
   – Tämä johtunee erilaisista yhteiskunnallisista tilanteista. Latinalaisen Amerikan köyhyys ja syrjäytyminen vaativat erilaista politiikkaa. Räikeät luokkaerot ja riisto johtivat monet kristilliset ajattelijat vapautuksen teologian kehittämiseen, Eräpolku kertoo.
   Vapautuksen teologia korostaa kristinuskon alkuperäistä sanomaa, jonka käsitetään olevan orjien, hyljeksittyjen, mitättömyyteen ja alhaisuuteen tuomittujen vapautuksen sanoma.
   Eräpolun mukaan kristillisdemokraatit ovat tällä hetkellä Euroopan suurin poliittinen mahti. Kristillisdemokraattisten puolueiden nousu alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Se koettiin Eräpolun mukaan vastavoimaksi mahdolliselle sosialistiselle vallankumoukselle.
   Kristillisdemokratia oli aiemmin vastavoima myös fasismille. Nykyiset Euroopan suuret kristillisdemokraattiset puolueet ovat joko katolisia, protestanttisia tai näiden kahden yhdistelmiä, kuten saksalainen CDU.
   Keskieurooppalaisen kristillisdemokratian yhtenä pohjana on luonnollinen moraalilaki. Sen mukaan yksilö tuntee järkensä, omantuntonsa tai moraali- tai oikeustajunsa avulla, mikä on oikein ja väärin.

Pohjoismaissa
protestipuolueita

Pohjoismaissa kristillisdemokraattiset puolueet lukeutuvat keskiryhmiin. Puolueet ovat varsin erilaisia kuin keskieurooppalaiset sisarpuolueensa. Ne ovat Eräpolun mukaan syntyneet protestina moraalista vapautumista vastaan.
   Kannattajat ovat tunnustavia kristittyjä tai ainakin kristinuskon arvoja kunnioittavia henkilöitä. Maallistuminen loi varsin kaukana toisistaan olleille kristityille sellaisen yhtenäisyyden, joka mahdollisti kristillisten puolueiden syntymisen.
   Suomen kristillisdemokraattinen puolue on sijoittunut keskustaoikeistoon. Moraalikysymyksissä sitä pidetään tiukan konservatiivina.

Pekka Helin

Artikkeli on osa lehteä 8/2012