Oulun seurakuntien entiset ja nykyiset oppilaitostyön tekijät:Heikki Palmu (vas.)

”Mitä sinä tarvitset?”, kysyy oppilaitospastori

8.2.12

Oulussa on tehty 50 vuotta hengellistä työtä opiskelijoiden parissa. Oppilaitostyössä kirkon työntekijän paikka on niin opiskelijoiden kuin henkilöstön rinnalla. Piispa Samuel Salmi korostaa myös tieteellisten keskustelujen tärkeyttä.

Hallituksen aikeissa on keskittää ammatillista koulutusta. Aloituspaikkoja uhkaa lähteä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomesta. Jos suunnitelmat toteutuvat, syntymässä on uusia isoja koulutusyksikköjä.
   Hallituksen linjaukset sekä esimerkiksi kuntauudistus vaikuttavat seurakuntien oppilaitostyöhön, myös Oulussa, kirkkohallituksen työalasihteeri Jussi Murtovuori selvittää.
   – Seurakuntien oppilaitostyön on oltava tulevaisuudessa liikkuvaa ja joustavaa. Työntekijät joutuvat solmimaan uusia kontakteja työn sujumiseksi.
   – Oppilaitoksissa työskenteleville seurakuntarajat eivät saa olla ehdottomia arvioitaessa, keitä palvellaan, Murtovuori kertoo myllerryksistä, joita kirkon oppilaitostyöllä on edessään.

Yhdestä
papista neljään

Oppilaitostyön tulevaisuus nousi esille viime viikolla, kun Oulun seurakuntien opiskelija- ja oppilaitostyö vietti 50-vuotisjuhlallisuuksia. Oulun ensimmäisenä yliopistopastorina aloitti vuonna 1962 Arvi Seppänen, josta tuli myöhemmin Oulun tuomiorovasti.
   Tällä hetkellä Oulun seurakunnissa työskentelee neljä pappia ja yksi diakoniatyöntekijä kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa.
   – Oppilaitostyössä olevat työntekijät eivät työskentele vain opiskelijoiden keskellä, vaan heille kuuluu myös oppilaitosten henkilöstön hyvinvointi, oppilaitospastori Katariina Pitkänen valottaa työn sisältöä juhlapäivänä.

Akateeminen
vuoropuhelu tärkeää

Yliopistolla pidetyissä juhlallisuuksissa puhunut Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi korosti, että kirkon työntekijöiden on käytävä tiedemaailman kanssa älyllisesti haastavia keskusteluja elämän perimmäisistä kysymyksistä. Samaa asiaa painotti myös Oulun ortodoksisen seurakunnan uusi kirkkoherra, isä Marko Patronen.
   – Kirkko ja yliopisto eivät voi olla sisäänpäin kääntyneitä. Niiden täytyy olla jatkuvassa vuoropuhelussa ympäristön kanssa. Niin tiedeyhteisöllä kuin kirkolla on halu oppia ymmärtämään maailmaa.
   Patronen totesi, ettei tiedettä ja uskontoa voi laittaa vastakkain.
– On sivistystä tarkastella asioita eri näkökulmista, kirkkoherra puhui.
   Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen totesi olevansa tyytyväinen, että Oulun yliopistossa on oma yliopistopastori. Tuore ilonaihe on se, että vs. yliopistopastori Stiven Naatus sai vastikään työhuoneen keskeltä kampusta.

Arjen jakaminen
oppilaitostyön ydintä

Jussi Murtovuori toteaa, että kirkko ja oppilaitokset tarvitsevat välilleen tieteellisen vuoropuhelun lisäksi myös arjen jakamista. Vain sillä tavalla seurakunnat lunastavat myös tulevaisuudessa paikkansa opiskelijamaailmassa.
   Katariina Pitkänen kuvailee arjen jakamista toteamalla, että ”oppilaitostyön kautta kirkko asettuu kysymään nuorelta, mitä tämä tarvitsee tunteakseen itsensä arvokkaaksi, tärkeäksi ja ainutlaatuiseksi, Jumalan luomaksi ja hänelle rakkaaksi”.
   Murtovuori iloitsee siitä, että myös muut kirkon työntekijät kuin vain oppilaitostyötä tekevät näkevät oppilaitoksissa läsnä olemisen tärkeänä.
   – Tiedän, että esimerkiksi eräässä seurakunnassa diakonityöntekijä päätti ryhtyä pitämään omaa vastaanottoa oppilaitoksessa, kun hänen luokseen oli alkanut tulla yhä enemmän opiskelijoita taloudellisen avun saamiseksi.

RIITTA HIRVONEN
Yliopistopastori Stiven Naatuksen uudessa työhuoneessa järjestetään tupaantulijaiset keskiviikkona 8.2. kello 10–14. Työhuoneen numero on TF 101, ja se sijaitsee aivan keskusaulan kupeessa Linnanmaalla. Kahvitarjoilu.

Artikkeli on osa lehteä 4/2012