Samuli tuli sivariksi seurakuntaan

15.2.12

Palveluspaikkaa on syytä hakea jopa vuotta aiemmin. Siviilipalvelusmiehiä
ei ole tungokseksi asti.

Oululainen Samuli Paldanius aloitti vuoden alussa siviilipalveluksen Oulujoen seurakunnassa.
Hän valitsi aseettoman palveluksen armeijan sijaan muun muassa siksi, että uskoi hyötyvänsä siviilipalveluksesta.
   – Haluan nuorisotyönohjaajaksi, ja minua odottaa opiskelupaikka Raudaskylän kristillisessä opistossa. Sen vuoksi siviilipalvelus seurakunnan nuorisotyössä tuntui järkevältä. Muutenkin siviilipalvelus tuntui enemmän minun jutultani, Paldanius kertoo.
   Hän ei vielä tiedä tarkasti, mitä kaikkea tulee seurakunnassa tekemään.
   – Toivottavasti paljon sellaista, mitä tulevaisuudessa teen työkseni. Rippikoulu- ja leirihommia ainakin, sekä jonkinlaista bänditoimintaa on myös suunnitteilla.

Seurakunnan mukana
rippikouluikäisestä

Paldanius on ollut aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa rippikoulusta lähtien.
   – Kävin isoskoulutuksen, ja olen ollut mukana yökahvilassa sekä leireillä avustajana ja yövalvojana.
   Koko siviilipalvelusaikaansa Paldanius ei kuitenkaan vietä seurakunnassa.
   – En päässyt heti palveluksen alussa seurakunnan töihin, sillä minua ei ollut huomioitu budjetissa, hän kertoo.
   Paldanius suoritti ensimmäiset viisi kuukautta palveluksestaan Oulun seudun kuntoutussairaalassa, jossa hänen tehtäviinsä kuuluivat muun muassa potilaskuljetukset.

Hakemus muistettava
hyvissä ajoin

Kirkkoherra Jouni Riipisen mukaan siviilipalveluksen suorittajat ovat harvassa ainakin Oulujoen seurakunnassa.
   – Tungosta ei ole ollut. Muistan ainoastaan yhden siviilipalvelusta suorittaneen ennen Paldaniusta, Riipinen kertoo.
   Hän muistuttaa siviilipalvelukseen aikovia aikaisesta liikkeelle lähdöstä, jos työ seurakunnassa kiinnostaa. Hakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, sillä asian käsittelyyn voi kulua vuosikin, hän kertoo.
   – Päätöksenteossa on huomioitava seurakunnan talous- ja työtilanne. Asia käsitellään aina tapauskohtaisesti. Myös henkilön oma mielenkiinto ja ammatillinen suuntautuminen vaikuttavat, Riipinen toteaa.
   Paldanius on Oulujoen seurakunnalle tuttu jo pidemmältä ajalta, joten palveluspaikan tarjoaminen oli helppoa.

TEKSTIT: KATJA KIISKINEN

Puolella seurakunnista voisi olla siviilipalvelusmies

Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen kertoo, että vuosittain siviilipalvelukseen hakeutuu noin 2 500 asevelvollista, mikä tarkoittaa noin seitsemää prosenttia koko ikäluokasta.
   Reijosen mukaan palveluspaikan hankkiminen on paljolti asevelvollisen itsensä vastuulla. Palveluspaikoiksi käyvät yleishyödylliset yhdistykset ja yhteisöt. Voittoa tavoittelevat yritykset, puolueet tai ammattiliitot sen sijaan eivät.
   – Tyypillisiä paikkoja ovat kuntapuolen eri yksiköt, kuten sairaalat ja kirjastot. Nykyään haetaan paljon myös mediaan, kulttuuriin ja viestintään liittyviin paikkoihin, Reijonen kertoo.
   Myös seurakuntiin hakeudutaan suorittamaan siviilipalvelusta. Reijonen arvioi, että ainakin puolessa kaikista seurakunnista on siihen mahdollisuus.
   – Palveluspaikkojen määrä vaihtelee seurakunnan koon mukaan. Suurimmassa osassa on yksi kerrallaan, mutta on myös isompia yksiköitä, joissa voi olla jopa kymmeniä siviilipalvelusmiehiä, Reijonen toteaa.
   Siviilipalvelusmiehelle on maksettava vähintään päivä- ja ruokaraha. Myös työterveyshuollon järjestämisestä tulee kustannuksia ja kulut kasvavat, jos palvelusmiehelle on järjestettävä asunto ja maksettava matkakorvauksia työmatkoista ja lomakuljetuksista.

Artikkeli on osa lehteä 6/2012