Velkaongelmainen voi olla kuka tahansa

1.2.12

Onko velkaantuminen seurausta holtittomasta elämäntyylistä? Kustannetaanko pikavipeillä ylellistä kulutusta? Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys torjuu velkakuiluun putoamista. Rauhan Tervehdys esitti asiantuntijoille väitteitä velkaantumisesta ja ylivelkaantuneista.

Väitteisiin vastasivat diakoniatyöntekijä Anu Fedotoff Oulujoen seurakunnasta, johtava kihlakunnanvouti Reijo Junkkari Oulun seudun ulosottovirastosta, viestintäpäällikkö Minna Mattila Takuu-Säätiöstä ja talous- ja
velkaneuvoja Sirpa Ukura Oulun kaupungista.

Pikavippejä ottavat nuoret, jotka tarvitsevat rahaa bilettämiseen.

Ei pidä paikkaansa.
Vastaajat kertovat, että pikavippejä ottavat kaikenikäiset. Yleensä pikavipillä maksetaan normaaliin elämiseen liittyviä laskuja.
– Jotkut nuoret käyttävät vippejä bilettämiseen, mutta tällainen yleistäminen kääntää huomion pois muista huolestuttavista pikavippi-ilmiöistä. Vippejä tarvitaan arjen perusmenoihin tai yllättäviin menoihin. Pienituloiset eivät kykene säästämään yllätysten varalle ja pienten tulojen vuoksi muuta luottoa on vaikea saada. Pikavippi on silloin ratkaisu, kertoo Minna Mattila Takuu-Säätiöstä.
Kaikki vippaajat eivät ole pienituloisia.
– Pikavippiin voivat turvautua keski- ja jopa hyvätuloiset ihmiset, koska ovat velkaongelmissa muunlaisten luottojen vuoksi. Pikavippi on jäävuoren huippu ylivelkaantumisessa, sanoo Mattila.


Velan ottajat ovat vastuuntunnottomia ja taitamattomia
.

Ei pidä paikkaansa.
Vastaajat eivät pidä velanottajia vastuuttomina. Ongelmia tulee, jos oma takaisinmaksukyky yliarvioidaan. Luotto- ja kulutuspäätöksiä pitää tehdä harkiten.
– Tavallisella palkansaajalla on nykyisellä hintatasolla vaikea hankkia esimerkiksi omistusasuntoa tai autoa ilman luottorahoitusta. Velan ottaminen ei ole vastuuntunnotonta, jos maksukyky riittää takaisinmaksuun.
Joskus velkaongelman taustalla voi olla henkilön puutteellinen taloudenhallinta, toteaa talous- ja velkaneuvoja Sirpa Ukura.
Elämää ei voi aina ennakoida. Kuka tahansa voi joutua yllättävien elämäntilanteiden eteen.
– Usein velkaongelmien taustalla saattaa olla jokin ennakoimaton tapahtuma kuten työttömyys, pitkäaikainen sairastuminen, ero tai puolison kuolema, selventää Ukura.


Käteisen rahan käytön vähentyminen on hämärtänyt ihmistenkäsitystä omasta taloudestaan.

Pitää paikkansa.
Vastaajat arvelivat asian olevan näin. Tulojen ja menojen arviointi on vaikeutunut. Takuu-Säätiön Minna Mattilan mukaan eniten rahatilannetta hämäävät luottokortit.
– Käteinen raha on konkreettista. Se on lompakosta pois. Pankkikortilla maksettaessa on muistettava seurata rahan kulumista pitkin kuukautta. Luotonkäytön seuranta on vaativinta. Luottokortin käyttäjän pitäisi miettiä, paljonko tuloilla on varaa kuluttaa, eikä miettiä paljonko luotosta on käyttövaraa jäljellä.

Pikavippi voi olla hyvä ratkaisu, jos ei saa lainaa mistään muualta.

Ei pidä paikkaansa.
Seurakunnan  ja velkaneuvonnan kanta on kielteinen. Säätiöstä pikavippejä ei  mutta sen ottajalla pitäisi olla
maksukykyä.
– Akuutissa tilanteessa  voi olla tarpeellinen. Kustannukset eivät ole mahdottomat, jos vippi on pieni ja sen maksaa nopeasti pois. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos huomaa ottavansa useita pikavippejä yhtä aikaa ja maksaa vippiä uudella pikavipillä. Silloin on syytä pysähtyä miettimään ja tarvittaessa hakea ammattiapua,
toteaa Mattila.

Velka voi vanhentua, jonka jälkeen sitä ei tarvitse maksaa.

Ei pidä paikkaansa.
Velka voi vanhentua, mutta hitaasti. Kukaan vastaajista ei suosittele sitä odottamaan. Velat kannattaa aina hoitaa ajoissa.
– Ulosottoperuste, esimerkiksi käräjäoikeuden tuomio, jossa henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuotta. Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on oikeustermein kutsuttu luonnollinen henkilö. Ulosottoperusteen määräaika lasketaan siitä, kun lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu lopullinen ulosottoperuste on annettu. Ulosottokaaren mukaan määräajan umpeen kuluminen tarkoittaa saatavan lopullista vanhentumista, sanoo Reijo Junkkari Oulun seudun ulosottovirastosta.

Seurakunnan diakoniatoimistoon voi ottaa yhteyttä talousasioissa, vaikka ei kuulukaan kirkkoon.

Pitää paikkansa.
– Kirkkoon kuulumattomuus ei ole este. Olisi kuitenkin hyvä ottaa yhteyttä mahdollisimman varhain, ennen kuin tilanne käy hallitsemattomaksi, kehottaa diakoniatyöntekijä Anu Fedotoff.

SANNA TURUNEN

Artikkeli on osa lehteä 4/2012