Sitoutuminen kirkkoon halutaan näkyviin

15.3.12

Kirkon tai seurakunnan virassa olevien tulee olla kirkon jäseniä. Myös työsopimussuhteessa, pysyväisluonteisessa työssä olevilta edellytetään kirkon jäsenyyttä, mikäli työhön kuuluu jumalanpalvelukseen, kirkollisiin toimituksiin, diakoniaan tai opetukseen liittyviä tehtäviä. Näin sanoo kirkollinen lainsäädäntö.
   Oulun seurakuntayhtymän laajentuessa ensi vuoden alusta yhtymässä, Haukiputaan, Oulunsalon ja Kiimingin seurakunnissa on talven aikana yhdenmukaistettu henkilöstön tehtäväkuvauksia.
   Tehtävien sisältöjä ja tarkoitusta pohdittaessa päädyttiin siihen, että myös niin sanotuissa tukipalveluluissa, kuten kiinteistö-, tietohallinto- ja hautauspalveluissa työskenteleviltä edellytetään sitoutumista kirkkoon. Aiemmin tällaista lausetta – sitoutumista kirkkoon – ei ole mainittu heidän tehtävänkuvauksiensa yhteydessä.
   Tehtäväkuvien päivittämiseen ovat osallistuneet seurakuntayhtymän ja liittyvien seurakuntien johtavat viranhaltijat sekä luottamusmiehiä.

Tulkinnanvaraisuus
ei ole tullut ongelmaksi

Oulun seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö Seppo Pitkäaho näkee maininnan kirkkoon sitoutumisesta perusteltuna nimenomaan töiden sisältöjen vuoksi.
   – Seurakuntayhtymä on ulkoistanut viime vuosina eläköitymisen myötä monia tehtäviä, esimerkiksi siivouksen. Niiden tehtävien hoito, joita yhä yhtymän palkkalistoilla olevat tekevät, vaatii sitoutumista kirkkoon, Pitkäaho sanoo.
   Mitä sitoutumisella tarkasti ottaen tarkoitetaan: jääkö sana liian tulkinnanvaraiseksi?
   – Sitoutuminen kirkkoon avautuu työntekijöiden tehtävänkuvauksien kautta, Pitkäaho sanoo.
   Tehtäväkuvauksien päivittämisessä mukana ollut tuomiorovasti Matti Pikkarainen toteaa kirkon oleva arvoyhteisö, jonka kaikissa toiminnoissa tulee näkyä sitoutuminen kirkkoon.
   – Raamattuun ja kirkkomme tunnustuskirjoihin pohjautuvat arvot ohjaavat toimintaamme ja ratkaisujamme. Nämä arvot on kirjattu myös seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaan.
   Sen mukaan seurakuntayhtymän arvoja ovat esimerkiksi pyhän kunnioitus: se tarkoittaa muun muassa Pyhän kolmiyhteisen Jumalan tunnustamista ja uskomista Jeesuksen Kristuksen pelastajana.

Sitoutuminen kirkkoon
monille päivänselvää

Pitkäaho kertoo, ettei mainintaa kirkkoon sitoutumisesta ole juurikaan kummasteltu työntekijöiden joukossa.
   – Enemmän siihen on ollut positiivinen suhtautuminen kuin negatiivinen. Sitoutumista kirkkoon ei ole mielestäni pidetty kohtuuttomana edellytyksenä.
   – Pikemminkin henki on ollut sellainen, että miksi seurakunnan palveluksessa ei voisi sitoutua kirkkoon.
   – Useille työntekijöille tuo lause on ollut lähinnä itsestäänselvyys, Pitkäaho selvittää henkilöstön reaktioita.
   Miksi kaikilta seurakuntien palveluksessa olevilta ei edellytetä selväsanaisesti kirkkoon kuulumista vaan sitoutumista kirkkoon?
   – Edellytys kirkon jäsenyydestä ei vielä kerro työntekijän tehtävien hoitamisesta. Sitoutuminen kirkkoon kuvaa paremmin, miten työ tulee tehdä.
   – Aiomme käyttää mainintaa myös rekrytoidessamme uusia ihmisiä seurakuntayhtymän palvelukseen, Pitkäaho vastaa.

Mitä voi edellyttää?

Voidaanko seurakunnan it-asiantuntijalta vaatia kuulumista kirkkoon?
   Kysymys on jopa kuuma aihe kirkon piirissä. Julkisuudessa on kohuttu Ylivieskan seurakunnan työpaikkailmoituksesta vuodelta 2009, jossa etsittiin työsuhteeseen it-asiantuntijaa. Työpaikkailmoituksen mukaan edellytyksenä oli, että valitun tulee olla evankelisluterilaisen kirkon jäsen.
   Vaatimus kirkkoon kuulumisesta johti lopulta siihen, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tuomitsi seurakunnan kirkkoherran ja talouspäällikön sakkoihin työsyrjinnästä.
   Oulun seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö Seppo Pitkäaho toteaa, että Ylivieskan tapahtumat ovat tehneet myös oululaiset varovaiseksi edellyttämään seurakunnan tukipalveluissa olevilta kirkon jäsenyyttä.
   – Mutta samalla ajattelen, että näitä töitä, joita Oulun seurakuntayhtymässä työskentelevät tekevät, on vaikea hoitaa, jos ei kuulu kirkkoon.
   Pitkäaho kertoo, etteivät oululaiset ole olleet yhteydessä muihin seurakuntiin ennen kuin edellytys kirkkoon sitoutumisesta kirjattiin tehtävänkuvaukseen.
   – Tähän asiaan saisi varmaan useita mielipiteitä. Tämä on meidän ratkaisumme päivittäessämme työntekijöidemme tehtäväkuvauksia ja töiden sisältöä.

Kirkkoon sitoutunut Vänttilä

Oulun seurakuntayhtymän hautauspalveluiden erityisammattimies Kari Vänttilältä edellytetään nykyisin tehtäväkuvauksessa sitoutumista kirkkoon, vaikka hän ei ole seurakunnassa niin sanottu hengellisen työn tekijä, kuten papit tai kanttorit.
   Vänttilä ei uudenlaista vaatimusta kummastele, eikä ole siitä edes yllättynyt.
   Vänttilän mielestä hänen töissään yhtymän hautauspalveluissa kysytään sitoutumista kirkkoon.
   – Olen suntiona Oulun hautausmaan siunauskappelissa. Työtäni on myös vainajien tuhkaaminen ja toimin haudankaivajana, hän selvittää työnkuvaansa.
   Vänttilä kertoo yhden esimerkin tavallisesta työtehtävästään.
   – Olen suntiona omaisten mukana, kun uurna luovutetaan heille ja lasketaan hautaan. Kuljen haudalle omaisten rinnalla.
   – Useasti olen kertonut vainajan omaisille, että myös uurnan – eikä vain arkun – laskemisen yhteydessä on mahdollista rukoilla ja veisata virsi, jos arvioin, että omaiset eivät tiedä tätä mahdollisuutta, Vänttilä kertoo.
   Hän sanoo olevansa tarvittaessa myös itse valmis lukemaan rukouksen omaisten kanssa, jos pappi ei ole paikalla.
   – Uurnahautauksessa pappi ei ole aina mukana, Vänttilä selvittää.
   Kokemuksesta suntio tietää, että sureva omainen saattaa haluta jutella jonkun kanssa.
   – Kynnys puhua meille suntioille saattaa olla monelle tavalliselle kadunkulkijalle matalampi kuin keskustelu papin kanssa. Tämän olen huomannut työssäni.
   Kari Vänttilä muistaa hyvin erään koulutustilaisuuden menneiltä vuosilta: siellä kouluttajan viesti oli, että kaikki työ seurakunnassa palvelee Jumalan sanan eteenpäin viemistä.
   Vänttilän mielestä kristillisestä hautauksesta puhuminen omaisille on luontevaa jo siksi, että Suomessa kirkko hoitaa hautaustoimen.
   – Jos palvelun tuottaisi kunta tai valtio, tilanne olisi erilainen. Mielestäni on hyvä muistaa sekin, että noin 80 prosenttia vainajista kuuluu Suomessa kirkkoon.
   – Myös kirkkoon kuulumattomista suurin osa siunataan kirkollisen perinteen mukaisesti, Vänttilä toteaa.

Tekstit: Riitta Hirvonen

Artikkeli on osa lehteä 10/2012