Kristinuskosta Oulun imago

18.4.12

Railakas ehdotus Rauhan Tervehdyksen toimitukseen

Kristinuskosta Oulun imago

Tehdään kristinuskosta brändi Oululle: kaupunki rakentaisi kulttuuriaan ja matkailuimagoaan kristinuskon varaan. Onhan Oulu tunnettu herätysliikekaupunkina ja maineikas – kristilliseen kulttuuriin pohjautuva – tiernapoikaperinne elää jo nyt vahvana seudulla.
   Tällaista kristinuskon ja Oulun yhteenbrändäämistä ehdotetaan Rauhan Tervehdyksen toimitukseen lähetetyssä nettipalautteessa.

Draamoja, kirkkovenesoutua,
hiljentymistä luonnossa

Nimettömässä palautteessa riemuitaan Via Dolorosa -draamasta Limingassa pääsiäisenä. Suosion saanut esitys kertoo kirjoittajan mukaan siitä, että elämykselliset tapahtumat vetoavat ihmisiin. Miksi niitä ei voisi olla myös kesäisin esimerkiksi merenrannalla tai Oulun seudun kalasatamissa, jonne lavastettaisiin kalastusaiheisia kertomuksia Raamatusta?
   Palautteessa visioidaan, että säännöllisesti liikennöivät kirkkoveneet Oulujokivarren kirkkoihin olisivat yksi keino tehdä ihmisille tutuksi suomalaista kristillistä perinnettä.
   Entäpä jos Oulun matkailun ytimessä olisivat luonto, liikunta ja kristinusko? Ennakkoluuttomassa ehdotuksessa lähetetään terveiset kaupungin imagoa pohtiville henkilöille, paikallisille matkailuyrittäjille ja Oulun seurakunnille.

Vanhoillinen uskonto
mielikuva kaupungista?

Brändioppaiden mukaan hyvän brändin ehto on muista erottuminen. Brändiin on kuuluttava tunteita ja elämyksiä. Onnistunut brändi ei olla mikään päiväperho.
   Eikö kristinuskon ottaminen olennaiseksi osaksi kaupungin imagoa täyttäisi erinomaisen brändin edellytykset?
   – Erottuisiko Oulu kristinusko-brändinsä kautta hyväksi koetulla tavalla? Brändin on annettava myönteinen signaali, imagotutkimukseen perehtynyt Oulun yliopiston viestinnän professori Erkki Karvonen lähtee pohtimaan palautteen ehdotusta.
   – Pohjoisen kristillisyys on herkästi monien mielikuvissa pitkälti yhtä kuin vanhoillislestadiolainen herätysliike. Mediassa lestadiolaisuus on näkynyt viime aikoina sulkeutuneena ryhmänä, johon on liittynyt muun muassa pedofiliaepäilyjä ja naispappeuden torjuminen.
   – Tällainen uskonnollisuus koetaan konservatiivisena. Näin ollen Oulun kaupunkiin liitettäisiin vanhoilliset arvot. Uskonnon ottamisessa kaupungin brändiksi olisi siis riskinsä: tuottaisiko se vetovoimaa? hän pohtii.

Helsingissä kirkon
arvo on löydetty

Karvosen mukaan uskonto, kirkot ja herätysliikkeet kuuluvat kuvaan elävästä, monipuolisesta Oulusta.
   – Lapin kappeleiden olemassaolo kertoo matkailijoiden tarpeesta hiljentyä lomaillessaan. Rauhoittumista tarjoaville palveluille on tarvetta ja kysyntää kaupungissakin.
   Karvonen ei luottaisi siihen, että seurakuntien niin sanottu perinteinen toiminta riittäisi yksin houkuttimeksi esimerkiksi matkailijoille.
   Tarjonnassa tulisi olla elämyksellisiä, draamallisia tapahtumia, hän sanoo ja lisää:
   – Elämme elämystaloudessa.
   Kirkko kaupungin merkittävänä imagollisena symbolina ei ole kaukaa haettu. Helsingissä Senaatintorilla sijaitseva tuomiokirkko on kaupungin virallisen matkailubrändin mukaan pääkaupungin näkyvin symboli.

Yksi maailmankatsomus
edustaa huonosti Oulua

Oulun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Outi Ervasti (kok) ei tyrmää kättelyssä ideaa tehdä kristinuskosta kaupungin vetonaula.
   – Kyllä kristillisyys saa näkyä tässä kaupungissa, mutta yksi uskonto tai maailmankatsomus ei voi olla brändi kaupungissa, jossa elää hyvin monen uskonnon edustajia, hän sanoo.
   Ervasti pohtii, kuinka kristillisyyteen liittyvät ideat saataisiin taloudellisesti kannattaviksi, jotta matkailuyrittäjät saataisiin mukaan brändäämiseen. Hän muistuttaa, että kaikki hyvät ajatukset vaativat toteutuakseen asialle palavia ihmisiä, joilla on luovaa ajattelua esimerkiksi juuri rahoituksen onnistumiseksi.
   – Ehdotuksessa on useita hyviä ”elementtejä”, kuten kirkkovenesoudut. Mikään ei estäisi toteuttamasta palautteen antajan yksittäisiä ideoita.
   Ervastin mukaan nettikirjoittajan ehdotuksessa on riemullista sekin, että siinä on uskallettu nostaa esille ”sitä, mikä on pohjoisessa aitoa ja alkuperäistä”.

Kirkolliset tilat ovat osa
kaupunkikuvaa

Oulun seurakuntien viestintäjohtaja Sakari Korpi uskoo, että nettipalautteen antajan ennakkoluuloton ehdotus antaa Oulun seurakunnille ja työntekijöille uudenlaista näkökulmaa tarkastella toimintaansa.
   Korven mukaan kristinuskon hyödyntäminen kaupunki-imagossa ei ole maailmalla mikään outo asia. Hän muistuttaa, että Saksan kaupungeissa, kuten Münchenissä, kirkot ovat näkyvästi esillä. Ikuinen Rooma hyödyntää näyttävästi Vatikaania.
   – Kirkolliset tilat vaikuttavat mielikuvaan kaupungista, Korpi sanoo osuvasti.
   Seurakunnilla ei kenties ole suuria mahdollisuuksia mullistaa toimintaansa kovasti nykyisestä. Esimerkiksi kesäisin rippikoulut vievät monen työntekijän työajan lähes tyystin.
   Se on varmaa, että jos villistä ehdotuksesta syntyisi jotain konkreettista, seurakunta ja Oulun kaupunki ovat tottuneet tekemään hyvää yhteistyötä esimerkiksi alueella järjestettyjen isojen hengellisten juhlien yhteydessä.

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 15/2012