Kokoelman helmi – hopeinen Riemuvuosi 2000 -juhlaraha.

Numismaatikolle raha kertoo tarinan

11.4.12

Keräilyharrastuksesta kysyttäessä joku voi sanoa vitsinä keräävänsä rahaa. Kempeleläinen seurakuntavaltuutettu Tiina Rajala harrastaa numismatiikkaa, eli rahojen keräilyä. Numismaatikolle laatu on määrää tärkeämpää.

Tiina Rajala aloitti jo pienenä tyttönä rahan pesun. Hän nimittäin auttoi numismatiikkaa harrastanutta isäänsä kolikkokokoelman puhdistamisessa. Isän mielestä tytöllä oli siihen näppärämmät sormet.
   Rajala on harrastanut numismatiikkaa kohta kaksikymmentä vuotta. Viime syksynä pois nukkunut isä opetti paljon harrastuksesta ja jätti kokoelmansa tyttärelleen perinnöksi.
   – Isä tapasi sanoa, että jokaisella rahalla on oma tarinansa. Se on kulkenut monien käsien kautta, muistelee Rajala.

Historian
virrassa

Rajalan kokoelma koostuu suomalaisista seteleistä ja kolikoista, suuriruhtinaskunnan markoista aina nykyisiin euroihin. Kokoelma on lähes täydellinen. Vain muutama kultaraha puuttuu.
   – Niiden saaminen on vaikeaa, sillä ne rahat ovat harvinaisia ja erittäin kalliita.
   Rahassa näkyvät historian käänteet. Suomi sai asetuksen omalle rahalle vuonna 1860, kun maa oli vielä osa Venäjää. Maamme itsenäistyessä markasta hävisi Venäjän keisarin kaksipäinen kotka ja tilalle tuli Suomen leijona. Sotien jälkeen inflaatio koetteli ja seteleitä leikattiin kahtia. Lopulta markka vaihtui euroon.

Suomalaista
designia

Historian lisäksi Rajalaa kiehtoo rahoissa näkyvä suunnittelu.
   – Jokainen raha on omanlaisensa taideteos. Hienoa, että suomalaiset taiteilijat ovat olleet mukana suunnittelussa.
   Monet keräilijät täydentävät kokoelmaansa juhlarahoilla, joita lyödään merkittävien tapahtumien ja henkilöiden kunniaksi. Niissä käytetään myös arvometalleja, kuten kultaa ja hopeaa, joita ei tavallisissa käyttörahoissa enää ole.
   Rahoihin tallentuu paljon kulttuurihistoriaa. Rajalan suosikkiraha kokoelmassa onkin juhlaraha. Se on vuonna 2000 lyöty hopeinen Riemuvuosi 2000 -juhlaraha, joka lyötiin kirkon kansainvälisen juhlavuoden ja Turun tuomiokirkon 700-vuotisjuhlan kunniaksi.

Konkareilla on
arvokasta tietoa

Kokoelmaansa Rajala on kartuttanut rahahuutokaupoissa, keräilymessuilla sekä tilaamalla juhlarahoja. Numismatiikka ei ole harrastuksena halvimmasta päästä, sillä harvinaisemmat rahat ovat hintavia. Keräilyn aloittaminen on kuitenkin helppoa. Rajala kannustaa aloittamaan tämän päivän rahoista, sillä ne voivat olla tulevaisuuden harvinaisuuksia.
   – Aloittelevan keräilijän kannattaa ottaa yhteyttä alan harrastajiin, esimerkiksi Oulussa numismaatikoiden paikallisyhdistykseen.
   Rajala itse ei ole yhdistyksen jäsen, mutta on harkinnut liittymistä ja on ollut heihin yhteyksissä. Konkarit ovat oikeita tietopankkeja.
   – Vanhemmilla keräilijöillä on paljon alan suullista perimätietoa, jota ei ole kirjattu ylös. Netti ei kerro kaikkea tästä harrastuksesta, painottaa Rajala.

Raha voi
homehtua

Rahan painosmäärä ja kunto vaikuttavat vaikuttavat sen keräilyarvoon. Kolikot kannattaakin säilyttää erillään toisistaan, etteivät ne naarmuunnu. Rahoja pitäisi myös käsitellä mahdollisimman vähän, koska käsistä irtoaa suoloja ja rasvaa jotka likaavat pintaa. Ei siis kannata tehdä kuten Roope Ankka, joka ui rahoissaan. Hyvä säilytyspaikka rahoille on keräilykansio.
   Oikeasta säilytyksestä huolimatta rahat voivat homehtua. Esimerkiksi kupari kerää vihreää kuparihometta.
   – Rahoja joutuu pesemään hammastikulla. Se vie aikaa, mutta on myös rauhoittavaa työtä, naurahtaa Rajala.
   Liikaa ei kannata jynssätä, sillä patina on vanhoille rahoille hyväksi.

Anna markka
keräilijälle

Valuutan vaihtuminen euroon ei Rajalaa hätkähdyttänyt.
   – Elämme globaalissa taloudessa, joten euro on hyvä asia, hän toteaa.
   Vaikka markkoja ei voi enää vaihtaa euroiksi, ei niitä kannata heittää pois. Keräilijälle markka voi olla arvokas. Jos vanhojen rahojen arvo mietityttää, Rajala kehottaa kääntymään numismaatikkojen puoleen. He järjestävät myös rahojen arviointitilaisuuksia.
   Kotona Rajala ei arvokasta kokoelmaansa säilytä, vaan rahat ovat turvassa pankin tallelokerossa. Kokoelmasta ei ole myyty yhtään rahaa, eikä hän aio niin tehdäkään. Rajala haluaa jättää rahat perinnöksi lapsilleen.

Kolme kivaa
• Numismatiikka tulee latinan kielen sanasta nummus, joka merkitsee rahaa. Numismatiikka tarkoittaa rahojen tutkimusta, mutta myös keräilyä.

• Suomen markan tarina alkoi seteleistä, joista ensimmäiset laskettiin liikkeelle 1863. Ensimmäiset kolikot painettiin vuotta myöhemmin.

• Suomen harvinaisin metalliraha on markka vuodelta 1870, jota on arveltu olevan olemassa 2–3 kpl. Vuonna 2005 harvinainen markka huutokaupattiin 30 400 eurolla.

SANNA TURUNEN

Artikkeli on osa lehteä 14/2012