Kuvassa oikealla Kiimingin kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pentti Jokikokko

Tähtäimessä omaleimaisten seurakuntien yhtymä

3.4.12

Kiiminkiläiset kuulivat infotilaisuudessa, että liittyminen yhtymään merkitsee muun muassa kirkollisveroprosentin laskua.

Kun Oulun seurakuntayhtymään kuuluu ensi vuoden alusta myös Kiimingin, Haukiputaan ja Oulunsalon seurakunnat, yhdessä on seitsemän omaleimaista seurakuntaa, joita ei yritetä yhdenmukaistaa.
   Näin lupasi Oulun tuomiorovasti, seurakuntayhtymän laajentumistyöryhmän puheenjohtajana toimiva Matti Pikkarainen. Pikkarainen ja yhtymäjohtaja Ilpo Kähkönen vierailivat viime sunnuntaina Kiimingissä kirkkokahvien yhteydessä järjestetyssä laajentumisen infotilaisuudessa.
   Pikkarainen korosti kiiminkiläisille, ettei Oulu ole tulevassa – laajentuneessa – yhtymässä päällepäsmärin roolissa. Resurssit tullaan jakamaan seurakuntien kesken tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, hän sanoi.
   Ilpo Kähkösen terveiset kuulijoille kuuluivat: kirkollisvero tulee Kiimingissä laskemaan vuoden alusta.
   – Kirkollisvero on oltava sama kaikissa yhtymän seitsemässä seurakunnassa. Laskelmien mukaan pärjäämme sillä, että veroprosentti on ensi vuonna 1,25. Luku on Oulun tämänvuotinen kirkollisveroprosentti.
   Kiimingin seurakunnan veroprosentti on kuluvana vuonna 1,50.

Seurakuntalaisten
maksamat tilavuokrat pois

Kirkkokahville kokoontunutta väkeä kiinnosti muun muassa Kiimingin seurakunnan kiinteistöjen kohtalo. Yleisön joukosta perättiin muun muassa Suvelan leirikeskuksen ja kirkkoherra Pauli Niemelän asuttaman pappilan kohtalo: tullaanko ne tulevaisuudessa myymään?
   – Ne säilyvät ennallaan. Seurakuntalaisten käytössä olevista tiloista on perittävä yhdenmukainen hinta ensi vuoden alusta. Tämä tarkoittaa, että Kiimingissä seurakunnan tiloista ei tulla jatkossa perimään seurakuntalaisilta vuokraa, kun niissä järjestetään esimerkiksi muistotilaisuuksia tai hääjuhla, Pikkarainen kertoi.
   Hän ja Pauli Niemelä muistuttivat, että kiiminkiläisten käytössä on tulevaisuudessa myös nykyisen Oulun seurakuntayhtymän kauniita rakennuksia esimerkiksi Vanhassa pappilassa ja Oulujoen pappilassa.
   – Kaikki seurakuntalaiset ovat käyttäjinä samassa asemassa: kenelläkään ei ole niihin etuajo-oikeutta. Tiloja annetaan käyttöön varausjärjestyksessä, Pikkarainen sanoi.

Hautauksen
kallistuminen kipeä asia

Kiimingin seurakuntamestari Hannu Kajava kysyi tilaisuudessa, miten hän voi perustella seurakuntalaisille hautapaikan muuttumista maksulliseksi seurakunnan liittyessä Oulun seurakuntayhtymään.
   – Tässä on kysymys monille kipeästä asiasta, Kajava huomautti.
   Pauli Niemelä perusteli maksullisuutta sillä, että seurakuntien on perittävä hautaustoimesta koituvia oikeansuuruisia, todellisia kuluja.
   – Nykyinen käytäntö – se, että kirkon jäseniltä eikä kirkkoon kuulumattomilta peritä maksua – tarkoittaa käytännössä sitä, että kirkon jäsenet sponsoroivat maksamallaan kirkollisverolla kirkkoon kuulumattomien hautapaikkoja, Niemelä selvitti.
   Hän lisää, että muiden hautauksiin liittyvien kulujen kanssa yhteissumma ei ole kuitenkaan Kiimingissä merkittävästi nousemassa nykyisestä.

”Epäluuloa
Oulua kohtaan on ollut”

Kiimingin kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pentti Jokikokko myönsi kirkkokahvilla, että pienessä seurakunnassa on ollut epäluuloa siitä, ohjaileeko ylivertaisen suuri Oulu mielin määrin kiiminkiläisiä tulevaisuudessa.
   – Itse en ole huomannut, että tällaista ohjailua, sanelua tai painostusta olisi ollut yhteisissä neuvotteluissa, hän totesi.
   Jokikokko kertoi oman tietonsa infotilaisuuden osallistujille: kiiminkiläiset eivät joudu luopumaan yhtymässä omista työntekijöistään.
   – Tapaamme täällä iloissamme ja suruissamme ensisijaisesti omia tuttuja pappeja, hän puhui.
   Kiimingin kirkkovaltuutettu Juhani Runtti oli myös luottavainen.
   – Yhteisissä neuvotteluissa on ollut tärkeää kompromissihakuisuus. Olen vakuuttunut, että yhtymässä kunnioitetaan kaikkia seurakuntia. Ihmisiin täytyy voida luottaa, Runtti painotti.
   Tilaisuus päättyi samaan teemaan, mistä se alkoikin: Kiimingin seurakunnan mahdollisuuksiin säilyä seurakuntayhtymässä omaleimaisena seurakuntana.
   – Kun Kiimingin kunta lakkaa olemasta monikuntaliitoksen seurauksena, seurakunnan merkitys paikallisuuden säilyttäjänä vain kasvaa tulevaisuudessa, Niemelä sanoo.

Riitta Hirvonen

Artikkeli on osa lehteä 13/2012