Aloite siviilipalveluspaikkojen lisäämiseksi

27.9.12

Aloite siviilipalveluspaikkojen lisäämiseksi Oulun seurakunnissa

Seurakunnilta kaivataan aktiivisuutta

Oulun seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon on tulossa käsittelyyn 18 valtuutetun allekirjoittama aloite, jossa seurakuntayhtymän halutaan ottavan aktiivisemman roolin siviilipalveluksen työpalvelupaikkojen tarjoamisessa.
   Aloitteen allekirjoittajat toivovat, että mahdolliset työpalvelupaikat ilmoitettaisiin siviilipalveluskeskuksen paikkarekisterissä, jolloin ne olisivat kaikkien haettavissa. He esittävät, että laajeneva seurakuntayhtymä voisi huomioida budjetissaan esimerkiksi 3–5 työpalvelupaikan kustannukset.
   Yhden siviilipalvelusvelvollisen kustannukset palvelupaikan tarjoajalle ovat siviilipalveluskeskuksen tietojen mukaan noin 7 000– 10 000 euroa vuodessa.

Ennakointi budjetissa
on välttämätöntä

Nykyisin työpalvelupaikkoja ei aktiivisesti tarjota, vaan sellaisen mahdollisuudesta keskustellaan, kun joku siviilipalveluksen suorittamisesta kiinnostunut ottaa yhteyttä.
   Oulun seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö Seppo Pitkäaho kertoo, että Oulun seurakunnissa siviilipalveluksen suorittajia on ollut keskimäärin 2–3 vuosittain.
   – Joinain vuosina minulle on tullut kymmenkunta yhteydenottoa, jonain vuonna ehkä vain yksi, Pitkäaho kuvailee.
   Siviilipalvelusvelvollisten ottamista vaikeuttaa toisinaan se, ettei budjetista löydy tarpeeksi rahaa. Näin kävi esimerkiksi viime vuonna Oulujoen seurakunnassa. Siellä oli tiedossa sopiva siviilipalvelusvelvollinen, mutta hän joutui suorittamaan alkuosan palveluksestaan muualla, koska budjetissa ei ollut varaa hänen ottamiseensa.

Lukumäärään
sitoutuminen epäilyttää

Oulun seurakuntayhtymä laajenee vuoden alussa, kun Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon seurakunnat liittyvät mukaan. Aloitteesta on keskusteltu myös kaikkien seitsemän seurakunnan edustajien kesken. Siellä aloitteeseen suhtauduttiin periaatteessa myönteisesti, mutta aktiivisemman roolin ottamisen sijaan tilanne haluttiin säilyttää ennallaan.
   Henkilöstöpäällikkö Seppo Pitkäaho toteaa, että käsiä ei haluttu sitoa mihinkään tiettyyn paikkamäärään. Hänen mukaansa kokemukset siviilipalvelusvelvollisista ovat kuitenkin olleet pääsääntöisesti positiivisia, eikä keskustelussa ole tullut esille periaatteellisia ongelmia siviilipalveluksen suorittajien suhteen.
   – Yleensä he ovat olleet seurakunnan aktiviteeteissa mukana olevia nuoria, joille toiminta on tuttua.

Paikat halutaan
jakoon tasapuolisesti

Tämä tuttuus voi olla myös ongelma, toteaa aloitteen alulle panija, Oulun seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Tuula Okkonen. Hänen mielestään on tärkeää, että paikat olisivat tasapuolisesti kaikkien haettavissa.
   – Paikat eivät saisi mennä vain niille niin sanotuille hyville tyypeille tai hyvien perheiden lapsille. Se, ettei siviilipalveluspaikkoja ole tarpeeksi tarjolla, lisää syrjäytymisen riskiä, Okkonen toteaa.
   Lain mukaan jokainen siviilipalvelukseen määrätty nuori viettää ensin kuukauden mittaisen peruskoulutusjakson siviilipalveluskeskuksessa Lapinjärvellä.
   – Mikäli palveluspaikkaa ei löydy tuona aikana, nuorta voidaan painostaa ottamaan maksimissaan puolen vuoden mittainen henkilökohtainen syyloma, jolloin hän etsii palveluspaikkaa. Tuona aikana hän ei kuitenkaan ole oikeutettu yhteiskunnan tukiin, Okkonen huomauttaa.
   Hänen mielestään siviilipalveluspaikkojen lisäämisellä ja niiden avoimella täyttämisellä lähetettäisiin nuorten lähipiirille viestiä siitä, että jokainen on tasa-arvoinen.
   – Olisi hienoa, että seurakunnat olisivat se paikka, jossa kunnioitetaan näiden nuorten miesten vakaumusta.

Kaikki irti
siviilipalvelusmiehistä

Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen pitää oululaisvaltuutettujen aloitetta avauksena, jolla aidosti halutaan edistää nuorten tilannetta ja toteuttaa yhteiskuntavastuuta.
   Oulussa on siviilipalveluskeskuksen tietojen mukaan tällä hetkellä 55 mahdollista palveluspaikkaa, lähialue mukaan lukien määrä nousee Reijosen arvion mukaan 70–80 välille.
   – Tuo 3–5 paikkaan sitoutuminen kuulostaa hyvältä, sillä silloin siviilipalvelusvelvollisten ottamisesta tulisi johdetumpaa ja prosessista läpinäkyvämpää.
   Reijonen tulkitsee aloitteen merkiksi siitä, että seurakuntayhtymän toimintaa halutaan kehittää. Hän kannustaa etsimään seurakuntien organisaatioista erilaisia tehtäviä, joissa velvolliset voisivat palvella.
   – Sivarin osaamista saa ja pitää hyödyntää monipuolisesti. Mielekästä siviilipalvelustyötä voi löytyä vaikkapa kirkkoherranvirastosta, vahtimestari- ja keittiötehtävistä ja miksei myös diakoniasta. Palveluspaikalla on oikeus ja velvollisuuskin ottaa siviilipalvelusvelvollisesta kaikki irti.
   Oulun seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto keskustelee aloitteesta seuraavassa kokouksessaan 5. marraskuuta.

ELSI SALOVAARA

Vuoden päästä Haukiputaan seurakunnassa siviilipalveluksensa aloittavan Janne Alakiutun haastattelu on luettavissa täällä sekä www.facebook.com/rauhantervehdys.

Lukuja siviilipalveluksesta

• Vuosittain siviilipalvelukseen tulee noin 2 500 hakemusta, Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa koulutetaan heistä 12 saapumiserässä noin 1 800. Pohjois-Suomen sotilasläänin alueelta siviilipalvelukseen hakeutuu 1–2 % asevelvollisista.

• Suurin osa tulee Etelä-Suomen suurista kaupungeista, joissa myös palveluspaikkatilanne on parhain.

• Koko maassa on noin 2 000 aktiivista palveluspaikkaa, joissa on mahdollisuus ottaa siviilipalvelusmies. Noin 60 % palveluspaikoista on kuntasektorilla.

• Avoimet, julkisessa haussa olevat palveluspaikat näkyvät siviilipalveluskeskuksen sivuilla osoitteessa www.sivarikeskus.fi. Tiistaina 25.9. sivuilla oli haettavana 13 avointa paikkaa Oulussa.

• Aivan kuten varusmiehet, siviilipalvelusmiehet ovat oikeutettuja ilmaiseen muonitukseen, majoitukseen, työvaatetukseen ja terveydenhoitoon sekä lomamatkoihin. Palkkaa heille ei makseta.

Artikkeli on osa lehteä 31/2012