Maata kiertelemässä

23.9.12

Maata kiertelemässä

Onko työ Jumalan rangaistus?

Amerikkalaiset juhlivat syyskuun ensimmäisenä maanantaina työn päivää, jolloin ei mennä duuniin, mutta palkka maksetaan siitä huolimatta. Kannattaako työtä kuitenkaan juhlia? Onko se itse asiassa Jumalan rangaistus?
   Humoristi Tim Kreider pohti asiaa The New York Timesissä julkaistussa esseessään. Hän lähestyi kysymystä muun muassa puritaanien ja heidän ”pahamaineisen” työetiikkansa avulla.
   Puritaanit olivat tiukan linjan protestantteja, jotka joutuivat muuttamaan uskonsa vuoksi Englannista uuteen maailmaan.
   – He väänsivät työn, hien, väännön ja vaivan hyveeksi, Kreider väittää.
   Työ on kuitenkin Kreiderin mukaan Jumalan rangaistus Aadamille ja Eevalle, jotka kiellosta huolimatta söivät hyvän ja pahan tiedon puusta. Kreider perustelee väitettään Mooseksen ensimmäisellä kirjalla, Genesiksellä. Kirjassa Jumala sanoo Aadamille: Koska teit niin kuin vaimosi sanoi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua syömästä, niin olkoon maa sinun takiasi kirottu. Kovalla työllä sinun on hankittava siitä elantosi niin kauan kuin elät.
   Kreiderin mielestä siteeraus todistaa, että Jumala rankaisee ihmisiä panemalla nämä töihin. Hän myöntää, että ei ole raamattututkija vaan käynyt ainoastaan pyhäkoulua 18 vuotta.
   – Kreiderin käsitys on varsin yleinen kristillisyydessä, sanoo professori Gilpert Meilaender, joka on perehtynyt kristilliseen etiikkaan.
   Professori toteaa, että työ ei menettänyt syntiinlankeemuksessa tiettyä arvoaan vaan siihen tuli raskas elementti.
   – Luomiskertomuksen mukaan Aadamin ja Eevan tuli ennen syntiinlankeemusta viljellä ja varjella paratiisia, sanoo puolestaan kirjailija David Jensen, joka on perehtynyt työn teologiaan. Kun omena oli syöty, työstä tuli Jensenin mukaan karvasta ja kitkerää.
   Toimittaja Daniel Burke näyttää uskovan, että työ on ihmiselle hyväksi.
   – Raamatun mukaan ihminen on Jumalan kuva ja Raamatun Jumala tekee töitä. Jeesuskin oli puuseppä, ensimmäisellä vuosisadalla elänyt ammattimies, kirjoittaa Burke.
   Burken mukaan puritaanit suhtautuivat työhön kaikkein ankarimmin. Työtä tehtiin taivaan Isolle Pomomiehelle.
   Protestantteihin kuuluvat kalvinistit tekivät myös ahkerasti työtä, jotta pelastuisivat. Sosiologi Max Weber väitti viime vuosisadan alussa, että kalvinistit etsivät kouriintuntuvia merkkejä Jumalan suosiosta. Näitä merkkejä olivat muun muassa säästäväisyys ja maallinen menestys.
   Weber kiteyttää ajattelutavan teoksessaan Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki: Kalvinistit tarvitsivat varmuuden pelastumisestaan, joten he ajattelivat, että maallinen menestys oli osoitus kuulumisesta pelastuvien joukkoon. Siksi he paiskivat hitosti töitä.

PEKKA HELIN

Lähteet: Religious News Service ja suomenkielinen Wikipedia.

Artikkeli on osa lehteä 30/2012