Virsirunoilija antoi ihanteen laupeuden kirkosta

4.9.12

Tämän päivän ”tukkanuottasilla” oleva kirkko tarvitsisi enemmän virsirunoilija Anna-Maija Raittilan kaltaisia sydämellisiä kristittyjä.
   Näin pohtivat Raittilan pohjoissuomalaiset ystävät, piispa Samuel Salmi, runoilija Niilo Rauhala ja nykyisin Jyväskylässä asuva opettaja, virsirunoilija Leena Impiö.
Anna-Maija Raittila kuoli lauantaina 25. elokuuta.

Ylitornion kristillisellä opistolla opettajana pitkään ollut Leena Impiö tunsi Anna-Maija Raittilan useiden vuosikymmenien ajan. Hän kertoo tutustuneensa Raittilaan alun perin runojen välityksellä; Impiö osasi useita runoja ulkoa unissaankin.
   – Niiden maailma oli omaa maailmaani.
   Kahta naista yhdisti voimakkaasti yhteinen hengellinen koti lestadiolaisessa liikkeessä.
Impiölle ja Raittilalle, kuten monille muillekin ”ulkopuolelle sysätyille” ero liikkeestä oli – Impiön sanoin – pohjamutiin menevää kipua, vaikka ahdas käsitys Jumalan valtakunnasta oli herättänyt heissä epäilyjä.
   – Tätä kipua, tai olisiko parempi sanoa tätäkin tuskaa, jaoimme Anna-Maijan kanssa useita kertoja.
   – Emme halunneet rakentaa eron jälkeen muuria lestadiolaiseen liikkeeseen vaan pikemminkin siltaa. Anna-Maijan silta lestadiolaisuuteen oli erityisen avara.
   Impiö kokee, että Anna-Maija Raittilan ajattelussa oli ydintä sovituksen sanoman avartuminen koskettamaan kaikkia. Hän kertoo ihailleensa Anna-Maijan valtavia yhteyksiä eri maiden kristittyihin muun muassa Taizè-liikkeen kautta.
   Anna-Maijan sydämellä oli paljon monella tapaa eksyksissä olevia nuoria, Impiö kertoo.
   Leena Impiö on pahoillaan ”tukkanuottapeliä” pelaavista kristityistä nykykirkossa. Hän on kokenut, että eri ryhmät ja liikkeet kirkon sisällä haluavat omistaa itselleen Jumalan valtakunnan ja oikean Raamatun tulkinnan.
   – Anna-Maija Raittilan henki oli, että kaikki kristityt ovat samassa veneessä. Meidän kuuluu katsoa toisiamme silmiin. Tämä on Anna-Maijan tärkeä perintö meille kaikille.
   – Minulla on ikävä häntä, Leena Impiö sanoo hellästi.

Yksinkertainen
hurskaus puhutteli

– Olemme olleet toistemme tietoisuudessa opiskeluvuosista saakka, Oulun piispa Samuel Salmi kuvaa suhdettaan virsirunoilija Anna-Maija Raittilaan.
   Raittilan tekstit ja ihanne vaatimattomasta kristillisyydestä ovat tehneet suuren vaikutuksen piispaan. Salmi sanoo, että Raittilan viesti nykysukupolvelle on täynnä lempeyttä.
   – Anna-Maijan ajatus oli, että Jumalan rakkaus ja armo ovat suurempia kuin aavistammekaan. Isän rakkaus meitä kohtaan on edellytyksetöntä. Kenenkään rikkinäisyyttä, heikkoutta ja kärsimystä ei saa väheksyä, sillä Jumala on läsnä juuri näissä ihmisissä.
   Myös Salmea ja Raittilaa yhdistää juuret lestadiolaisessa liikkeessä.
   Jos lestadiolainen liike on näyttäytynyt viime aikoina julkisuudessa jopa ankaranoloisena kristillisyytenä, Salmi ei usko, että Anna-Maija Raittilan tuntema lestadiolaisuus oli tiukkaa ja jyrkkää julistusta. Piispan mukaan Raittilan lestadiolaisuuteen on kuulunut olennaisesti armo, rakkaus ja lempeys.
   – Tällaisesta kristillisyydestä Anna-Maijan kotipiha laajentui rajojen ulkopuolelle maailmaan.
   Myös Samuel Salmi sanoo, että nykykirkko tarvitsee ”Anna-Maijan kristillisyyttä”, jossa ei tunneta jakolinjoja ja jossa kaihdetaan vaatimuksia.
   – Minä ajattelen, että Anna-Maija näki erilaisuuden rikkautena ja kauneutena.

Kirkon kuuluisi
olla laupeuden kehto

Oululaistunut runoilija, teologi Niilo Rauhala oppi tuntemaan Anna-Maija Raittilan nykyvirsikirjan virsikirjakomiteassa. Rauhala laskee, että yhteistä työtä virsien parissa oli peräti 18 vuotta.
   Rauhalan mukaan Raittilan virsirunoissa korostuu lämmin ja lähelle tuleva lähimmäisenrakkaus, kuten hän kuvailee.
   – Anna-Maija toivoi, että kirkko olisi laupeuden kehto, hän sanoo.
   Leena Impiön ja Samuel Salmen tavoin Rauhala kuvailee Anna-Maijan kunnioittaneen ja arvostaneen kaikkia ihmisiä näkemyseroista huolimatta.
   – Hän lähestyi ihmisiä sydämellisesti ja avoimin mielin. Kohtaamisissa Anna-Maijan kanssa oli läsnä lämpö, valo ja ilo, Rauhala puhuu kauniisti ystävästään.

RIITTA HIRVONEN

Kirjailija Anna-Maija Raittila siunataan lauantaina syyskuun 22. päivä klo 12 Agricolan kirkossa Helsingissä. Siunaamisen yhteydessä järjestetään muistojuhla.
Anna-Maija Raittilaa voi muistaa osallistumalla isä Cedric Prakashin työhön Intian Gujaratin kastittomien lasten kouluttamiseksi Sinapinsiemen ry:n kautta.

Kristillinen vaikuttaja

• Kirjailija, virsirunoilija Anna-Maija Raittila oli kuollessaan 84-vuotias. Hän oli syntynyt Joensuussa. Koulutukseltaan Raittila oli teologi.

• Raittila julkaisi kiitetyn esikoisrunokokoelmansa Ruiskukkaehtoo jo koululaisena. Kaikkinensa hän on kirjoittanut, suomentanut tai toimittanut yli 300 teosta.

• Hänet tunnetaan erityisesti virsien ja hengellisten laulujen sanoittajana ja kääntäjänä. Omien runojensa ja rukous- ja mietiskelykirjojensa ohessa Raittila käänsi proosaa, näytelmiä ja runoja muun muassa unkarin, saksan, englannin, ranskan ja norjan kielistä.

• Hän työskenteli nykyvirsikirjan virsikirjakomiteassa 1973–84. Virsikirjassa on useita hänen kirjoittamiaan, kääntämiään ja uudistamiaan virsiä. Nyt kulkee halki korpimaan on yksi tunnetuimpia Raittilan virsiä.

• Anna-Maija Raittila oli mukana tuomassa Suomeen retriiteistä tunnettua hiljaisuuden liikettä ja taizelaista hengellisyyttä. Hän vieraili ekumeenisessa Taizè-yhteisössä Ranskassa useita kertoja ja levitti Suomeen Taizén yksinkertaisen uskon ja elämän ajatusta.

• Raittila oli synnyttämässä myös suosittuja Tuomasmessuja.

• Yhteydet Unkariin tekivät hänestä Unkarin kulttuurin ja transilvanialaisten hiljaisen vastarinnan tulkin.

Lähde: Helsingin Sanomissa julkaistu, Kaisa Raittilan kirjoittama muistokirjoitus Anna-Maija Raittilasta.

Artikkeli on osa lehteä 28/2012