Kurjistaako keventynyt verotus hyvinvointia?

3.10.12

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan parhaat päivät nähtiin parikymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen on ollut vain yksi suunta: alaspäin. Näin sanoo Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, joka puhuu lauantaina Oulussa eriarvoisuuden kasvusta.
   Miksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut kuihtuvat, vaikka yhteiskunta on rikkaampi kuin koskaan?
Vastaus on yksinkertainen: Hyvinvointivaltion parhaina päivinä maksettiin enemmän veroja kuin nykyään.
   Verotaakan pieneneminen johtuu Hiilamon mukaan muun muassa äänestäjistä. Nämä eivät halua maksaa niin paljon kuin ennen, joten poliitikot ovat keventäneet verotusta.
   Verotaakkaa ei haluta lisätä, vaikka äskettäisessä kyselyssä peräti 76 prosenttia kansalaisista oli huolissaan tai erittäin huolissaan eriarvoisuuden kasvusta.
   – Ihmiset haluavat ristiriitaisia asioita, Hiilamo toteaa.
   Eriarvoisuuden kasvusta huolissaan olevat suomalaiset ovat törmänneet itse eriarvoisuuteen esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutukseen tai työelämään pääsemisessä. Ilmiö näyttää olevan laaja.

Uhkaako
radikalisoituminen?

Tasa-arvo ja hyvinvointivaltio syntyivät, koska kaikki väestöryhmät kannattivat sitä. Nyt syrjäytyneisyys on kuitenkin lisääntynyt. Voivatko syrjäytyneet radikalisoitua ja synnyttää yhteiskunnallista liikehdintää?
   Hiilamon mielestä laajaa yhteiskunnallista liikehdintää ja perinteisiä mielenilmauksia voitaisiin nähdä, jos suuret muutokset uhkaisivat keskiluokan asemaa. Tilanne voisi radikalisoitua myös silloin, jos Suomen tilanne tulisi entistä surkeammaksi: eurokriisi kärjistyisi ja verorahoja lapioitaisiin kansainvälisille sijoittajille.
   Syrjäytynyt väestö ei Hiilamon mukaan ole juurikaan Suomessa ghettoutumassa omille asuinalueilleen. Vastakkain ovatkin joutumassa isot kaupungit ja pienemmät kunnat, joista jälkimmäisillä ei ole kantokykyä ratkaista ongelmiaan.

Työllisyys
on ratkaisu

Eriarvoistuminen estettäisiin Hiilamon mukaan työllistymisastetta nostamalla eli saamalla mahdollisimman moni töihin. Kansan kahtiajako johtuu siitä, että suuri osa väestöstä on työelämän ulkopuolella.
   – Ongelma ei ratkea yksin sosiaaliturvalla, Hiilamo huomauttaa.
   Huono työllisyysaste ei ole Hiilamon mukaan kiveenhakattu. Esimerkiksi Tanskassa työllisyysaste on Suomea korkeampi. Siellä kunnilla on suurempi vastuu työpaikoista. Työvoimapalvelut esimerkiksi ovat kuntien vastuulla.
   Suomessa poliitikot ovat keskustelleet Tanskan mallin soveltamista maahamme, mutta keskustelua pitemmälle ei ole päästy. Vaikeutena on ollut Hiilamon mukaan päättää valtion ja kuntien työnjaosta, koska kunnat ovat keskenään niin erilaisia.
   Heikko taloustilanne on johtanut jotkut epäilemään, että joku hyötyy taloudellisesti eriarvoistumisesta ja edistää sitä tahallaan.
   Hiilamo ei allekirjoita salaliittoteoriaa.
   – Enemmän on kyse välinpitämättömyydestä. Suomessa ei ole tietoista halua syrjäyttää ketään.
   Myöskään kansainvälisessä globalisaatiossa ei ole nähtävissä, että toisten asemaa haluttaisiin huonontaa oman taloudellisen edun vuoksi.
   – Se jolla on pääomaa, haluaa saada sille tuottoa. Sitä saa, jos markkinat ovat mahdollisimman laajat eli globalisoituneet. Ihmiset hakevat enemmän omaa etuaan kuin vahinkoa muille.

PEKKA HELIN

Lauantaina 6.10. kello 12–16 järjestetään Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa avoin luento- ja keskustelutilaisuus eriarvoisuudesta ja köyhyyden periytymisestä.
Aiheesta puhuvat tutkimusprofessori Heikki Hiilamo ja valtiotieteiden tohtori Jouko Kajanoja.
Tapahtumanjärjestävät Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat ja Oulun Attac yhteistyössä Kansan Sivistysliiton kanssa.

Artikkeli on osa lehteä 32/2012