Lastensuojeluilmoitus ei ole rangaistus vanhemmille

3.10.12

Kirkon työntekijä:

Lastensuojeluilmoitus ei ole rangaistus vanhemmille

Miten voisi olla olemassa minkäänlaisia syitä sille, että kirkon työntekijä jättää tekemättä lastensuojeluilmoituksen tarvittaessa, puuskahtaa kirkon nuorisotyöntekijä.

Oulun seudun seurakuntien lapsi- ja nuorisotyöntekijöillä on heidän oman arvionsa mukaan hyvä valmius tehdä tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.
   – Olen tehnyt lastensuojeluilmoituksia sekä ollut yhteydessä sosiaaliviranomaisiin ilmaistakseni pelkän huolen lapsesta, kertoo eräs nuorisotyöntekijä.
   Rauhan Tervehdys lähetti tilaajaseurakuntiensa noin 140 lapsityönohjaajalle, lastenohjaajalle ja nuorisotyöntekijälle sähköpostikyselyn, jossa tiedusteltiin muun muassa, ovatko he tehneet työssään lastensuojeluilmoitusta, onko heidän seurakunnassaan kirjattu toimintaohjetta mahdollista lastensuojelutapausta varten ja millaiset asiat saattavat seurakunnassa jarruttaa ilmoituksen tekemistä.

Työntekijät eivät
innostuneet kyselystä

Lapsi- ja nuorisotyöntekijät vastasivat lehden kyselyyn perin laiskasti: toimitus sai vain 12 vastausta. Sen vuoksi selvityksen tulokset ovat vain kapeasti suuntaa antavia.
   Rauhan Tervehdys ilmestyy Oulun, Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon, Siikalatvan ja Tyrnävän seurakuntien alueilla.
   Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden 2008 alusta, mutta jo aiempi laki velvoitti seurakuntien työntekijöitä tekemään tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen. Uuden lain tullessa voimaan kirkossa päivitettiin työntekijöiden osaamista lastensuojelussa.

Lapsen etu
ylimpänä

Kahdestatoista vastaajasta puolet oli joutunut tekemään lastensuojeluilmoituksen. Muutamissa vastauksissa puhuttiin useammasta ilmoituksesta.
   ”Tarkkaa harkintaa käytetään kyllä, mutta ymmärretään oma velvollisuus toimia. Lapsen etu on päällimmäisenä mielessä”, eräs työntekijä kommentoi.
   Useissa vastauksissa korostettiin toimivaa yhteistyötä kunnan viranomaisiin, mikä helpottaa neuvotteluja lastensuojelukysymyksissä. Kaksi vastasi, ettei yhteyksiä kuntaan ole lainkaan.
   Yhdessä kommentissa pahoiteltiin sitä, että kunnan viranomaiset tuntuvat etäisiltä. ”Usein välissä on muuri, koska tietoja ei voida jakaa molempiin suuntiin vaitiolovelvollisuuden vuoksi. Itse ajattelen niin, että joskus voisi olla lapsen ja nuoren parhaaksi, jos tiedon jakaminen olisi mahdollista tietyissä tilanteissa.”
   Valtaosa kyselyyn osallistuneista koki saaneensa työnantajalta riittävästi koulutusta lastensuojeluasioissa.

Asenteet ja
ennakkoluulot jarruina

Lehden lähettämässä kyselylomakkeessa pyydettiin arvioita siitä, mitkä asiat seurakunnassa hidastavat lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Syitä mainittiin useampia: kirkon työntekijöiden vaitiolovelvollisuus, pieni kunta ja siitä johtuva leimautumisen pelko, ennakkoluulot sosiaalitoimea kohtaan, kiire ja tunne siitä, että kirkon pitäisi olla kiltti, ymmärtää kaikkia ja antaa kaikille anteeksi.
   Eräs vastaajista totesi: ”(Kirkossa) ei ole mitään erityistä syytä, miksi ilmoitus olisi vaikeampi tehdä kuin opetustoimen puolella.”
   Myös toisessa kommentissa todettiin, ettei syitä, jotka hidastavat ilmoituksen tekemistä, voi olla olemassa.
   ”Lastensuojeluilmoitus ei ole rangaistus tai merkki siitä, että vanhemmat ovat epäonnistuneet tehtävässään pitää huolta lapsesta. Jos minä välitän lapsen hyvinvoinnista, tulee minun auttaa ja tukea häntä kaikin mahdollisin keinoin. Sosiaalitoimi on yksi tukimuoto muiden joukossa”, kirjoitti yksi lastenohjaaja.

Selkeä
toimintaohje puuttuu

Vain yksi vastaaja osasi kertoa, että hänen seurakunnassaan on olemassa selkeä toimintaohje mahdollisten lastensuojelutapausten varalle. Muutamissa vastauksissa todettiin kuitenkin, ettei toimintatapamallin puuttuminen ole mikään ongelma, sillä netistä löytyy infoa ilmoituksen tekemisestä.
   Uuden lastensuojelulain tullessa voimaan kirkkohallitus korosti, että seurakunnissa on tärkeää kirjata toimintaohjeet lastensuojelutapauksia varten. Kirkkohallituksen mukaan malli voi olla osa seurakunnan turvallisuusohjeistuksia.

RIITTA HIRVONEN

Lisää aiheesta täällä.

Toimittajan kommentti:

Pettymys

8-vuotiaan Eerikan murha keväällä synnytti keskustelun lastensuojelusta. Lehtitietojen mukaan lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi pienen lapsen kuoleman jälkeen.
   Vuonna 2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki pyrki siirtämään lastensuojelun painopistettä lapsen varhaiseen tukemiseen ja ennaltaehkäisyyn. Juuri tällä tontilla toimii kirkon lapsi- ja nuorisotyö.
   Sanomalehdille kyselyn tekeminen valitulle kohderyhmälle on oivallinen tapa hankkia tietoa ajankohtaisesta aiheesta, kuten lastensuojelusta.
   Rauhan Tervehdys toivoi tärkeästä asiasta keskustelua lähettämällä lastensuojeluteemaan liittyvän kyselyn reilusti yli sadalle Oulun alueen seurakuntien lapsi- ja nuorisotyöntekijälle.
   Vastauksien vähyys esti meitä vetämästä luotettavia johtopäätöksiä muun muassa seurakuntien työntekijöiden valmiudesta tehdä lastensuojeluilmoitus, yhteydenpidosta lastensuojelussa kunnan sosiaalitoimeen ja myös niistä syistä, jotka saattavat rakentaa korkeaa kynnystä ilmoituksen tekemiseen.
   Laimea osallistuminen harmittaa, sillä niin kuin muutamat kyselyyn vastanneista totesivat toimitukselle: olette tarttuneet tärkeään aiheeseen.

Artikkeli on osa lehteä 32/2012