Maata kiertelemässä

31.10.12

Maata kiertelemässä

Ensimmäinen intiaanipyhimys

Paavi Benedictus XVI on julistanut seitsemän uutta pyhimystä tarkoituksenaan herätellä uskoa sellaisissa maan kolkissa, joissa uskon harjoittaminen on laiskaa. Yksi näistä uusista pyhimyksistä on Kateri Tekakwitha, josta tuli ensimmäinen pyhimykseksi julistettu intiaani.
   Saarnassaan paavi ylisti Katerin olevan inspiraationa koko Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen uskolle.
”Mohawkien liljana” tunnettu Kateri syntyi vuonna 1656. Hänen vanhempansa ja ainoa veljensä kuolivat isorokkoon, kun hän oli vain neljävuotias. Katerille jäi itselleen taudista pahat arvet sekä heikentynyt näkö. Hän muutti setänsä luokse ja jesuiitat kastoivat hänet katoliseksi. Muut intiaanit hyljeksivät ja vainosivat Kateria hänen uskonsa vuoksi. Hän kuoli nykyisen Kanadan alueella 24-vuotiaana.
   Paavi huomautti, että Katerin kulttuurissa oli hyvin poikkeuksellista omistautua katoliselle uskolle.
   – Auttakoon hänen esimerkkinsä meitä elämään täällä Jeesusta rakastaen, sellaisina kuin olemme.
   – Pyhä Kateri, Kanadan suojelija ja ensimmäinen intiaanipyhimys, luotamme sinun uudistavan alkuperäiskansojen ja koko Pohjois-Amerikan uskon, paavi jatkoi.
   Niiden harvojen ihmisten joukossa, jotka juhlavassa tilaisuudessa saivat ehtoollisen itse paavilta, oli 12-vuotias Jake Finkbonner, joka polveutuu alkuperäiskansoista. Vatikaani julisti, että Jake selvisi lihansyöjäbakteerin kourista siksi, että hänen sukunsa ja yhteisönsä vetosivat Kateriin rukouksissaan.
   Tämä tasoitti Katerille tien pyhimykseksi. Vatikaanin monimutkaiset säännöt nimittäin vaativat, että autuaaksi julistamiseen tarvitaan ihme, ja pyhimykseksi julistamiseen toinen.
   Muut pyhimyksiksi julistetut olivat Pedro Calungsod, 1800-luvulla kuollut filippiiniläinen teini-ikäinen martyyri; Marianne Cope, 1800-luvulla elänyt fransiskaaninunna, joka hoiti spitaalisia Hawaijilla; Jacques Berthieu, 1800-luvun ranskalainen jesuiitta, jonka kapinalliset tappoivat Madagaskarilla, jossa hän työskenteli lähetyssaarnaajana; italialainen Giovanni Battista Piamarta, joka perusti uskonnollisen järjestön 1900-luvulla ja vakiinnutti katolisen julkaisu- ja painotalon kotiseudulleen Bresciaan; Carmen Salles y Barangueras, espanjalainen nunna, joka perusti lasten koulutusta varten uskonnollisen järjestön vuonna 1892; sekä Anna Schaeffer, 1800-luvulla elänyt maallikko, josta tuli sairaiden ja kärsivien perikuva, kun hän poltti pahasti jalkansa lämminvesivaraajassa. Haavat eivät koskaan parantuneet kunnolla, ja ne aiheuttivat hänelle jatkuvaa tuskaa.

KATJA KIISKNEN

Artikkeli on osa lehteä 36/2012