Maata kiertelemässä

24.10.12

Maata kiertelemässä

50 vuotta historiallisen kokouksen alkamisesta

Vatikaanin toinen konsiili eli kirkolliskokous alkoi 50 vuotta sitten. Kolmen vuoden aikana konsiili muutti katolisen kirkon. Samoin muuttuivat katolisten näkemykset itsestään.
   Paavi Johannes XXIII kutsui konsiilin koolle. Hän sanoi, että oli aika aukaista ikkunat ja päästää raikas ilma sisään.
   Konsiilin tehtävänä oli arvioida uudelleen kirkon rooli nopeasti muuttavassa maailmassa. Seurauksena olivat esimerkiksi muutokset katolisessa messussa. Ennen se oli toimitettu latinaksi, nyt kansallisuudet omissa maissaan saivat kuulla sen äidinkielillään. Ennen papit olivat seisseet messussa selin seurakuntaan, nyt he käänsivät kasvonsa seurakuntalaisia päin. Muutokset olivat signaali: seurakuntalaiset olivat osa palvelusta.
   – Messu kutsui seurakuntalaiset passiivisen osallistumisen sijasta aktiiviseen osallistumiseen, toteaa yhdysvaltalainen New Orleansin arkkipiispa Gregory Aymond.
   Vatikaanin toisen konsiilin tuomat muutokset eivät jääneet vain messuun. Monet nunnat esimerkiksi hylkäsivät vanhanaikaisen pukeutumisen ja laittoivat ylleen samantapaiset vaatteet kuin heidän palvelemillaan ihmisillä oli.
   Jotkut katolisten sääntökuntien jäsenet halusivat konsiilin innoittamana muuttaa vallitsevia oloja. He puhuivat työtekijöiden puolesta ja Vietnamin sotaa vastaan.
   – Muutokset merkitsivät linjanmuutosta katoliselle kirkolle. Aikaisemmin se oli ollut puolustuskannalla, sanoo yhdysvaltalaisen Notre Dame -seminaarin professori Christopher Baglow.
   Arkkipiispa Aymondin mukaan kirkolla on sanottavaa maailmalle ja päinvastoin.
   – Me emme voi ilmoittaa, että kirkko ei osallistu keskusteluun. Kirkon täytyy keskustella niiden kanssa, joiden kanssa se on samaa tai eri mieltä.
   Konsiilin myötä katolisesta kirkosta tuli myötämielisempi muille uskonnoille. Ennen konsiilia katolisten ei odotettu vierailevan toisiin uskontokuntiin kuuluvien taloissa tai palveluksissa. Katoliset jopa halveksivat muiden uskontokuntien edustajia, jotka oli tuomittu helvettiin.
   Suurin konsiilin tuoma muutos oli suhtautuminen juutalaisiin. Heitä oli pidetty kansana, joka surmasi Jeesuksen. Nyt katolinen kirkko tunnusti, että kristinuskolla oli juutalaiset juuret. Juutalaiset olivat myös solmineet liiton Jumalan kanssa.
   – Yksi kokouksen laatimista dokumenteista tunnusti, että erilaisilla uskonnoilla oli yhteinen usko Jumalaan. Tämä oli vallankumouksellista, sanoo yhdysvaltalaisen Loyola-instituutin johtaja Thomas Ryan.
   Vatikaanin toinen konsiili ei työskennellyt erillään maailmasta, toteaa arkkipiispa Aymond. 1960-luku oli muutoksen vuosikymmen, jolloin protestoitiin monia asioita vastaan.
   – Jos yhteiskunnassa kuohuu, se kohdistuu kirkkoonkin, joka on sekä jumalallinen että inhimillinen instituutio, arkkipiispa lisää.
   – Vatikaanin toisessa konsiilissa kirkkoa ei muutettu toiseksi. Konsiili vain auttoi kirkkoa olemaan sellainen kuin Jumala on tarkoittanutkin sen olevan, toteaa Christopher Baglow.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 35/2012