Nuoret papit heräteltävä vaikuttamaan

24.10.12

Oulun hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Katariina Pitkänen puhuu huolestuneena trendistä, jonka on havainnut viime vuosina.
   – Kun Oulun hiippakunnassa järjestettiin viime viikolla pappis­asessorin vaalit, Oulun tuomiorovastikunnan äänivaltaiset – kaikki papit ja lehtorit – innostuivat laiskasti äänestämään. Äänestysprosentti oli vain 33 prosenttia. Koko hiippakunnassa prosentti oli 46.
   – Hieman aikaisemmin hiippakunnassa valittiin lääninrovastia Oulun tuomiorovastikuntaan. Myös silloin sama äänivaltaisten joukko, papit ja lehtorit, tarttuivat mielestäni liian hitaasti mahdollisuuteensa vaikuttaa. Äänestysprosentti oli tuolloin 28.
   – Alkuvuoden kirkolliskokousvaaleissa, joissa äänioikeutettuja olivat myös seurakuntien luottamushenkilöt, papit äänestivät maallikkoja laiskemmin, Katariina Pitkänen kertaa.
   Oulun tuomiorovastikuntaan kuuluvat Oulun seurakunnat eli Karjasillan, Tuiran, Oulujoen seurakunnat sekä Oulun Tuomiokirkkoseurakunta.

Ketkä päättävät
yhteisistä asioista?

Pitkäsen mukaan häntä ei juurikaan lohduta se, että esimerkiksi Limingan rovastikunnassa äänestysprosentti oli pappisasessorin vaaleissa peräti 89 prosenttia.
   – En murehdi erityisesti sitä, että Oulun tuomiorovastikunnassa ollaan muuta hiippakuntaa laiskemmin liikkeellä. Pappien äänestysaktiivisuus on kauttaaltaan laskenut. Kirkolliskokousvaaleissa oli havaittavissa, että pappien äänestysinto kaikissa hiippakunnissa oli huonompaa kuin edellisvaaleissa neljä vuotta sitten, Pitkänen kertoo.
   Heikolla äänestysaktiivisuudella on kirkolliskokousedustajan mukaan seurauksensa:
   – Sehän tarkoittaa sitä, että suhteellisen pieni mutta aktiivinen äänestäjäjoukko päättää muiden puolesta. Edustaako äänestystulos enää laajasti pappien näkemystä vai onko se pienen joukon näkökanta? Pitkänen pohtii.

Kunnon
mainosrumba käyntiin

Pitkänen penää äänestysaktiivisuuden nostamisurakkaan mukaan tuomiokapituleja. Pappisasessorin vaalista papit ja lehtorit saivat koteihinsa kirjeen, mutta Pitkänen toivoo sosiaalisen median käyttöönottoa. Myös sähköpostissa tulevat muistutukset hän kokisi tervetulleiksi.
   Pappisasessorin vaaleissa vaalikelpoisia ovat hiippakunnan kirkkoherrat ja kappalaiset, joilla on suoritettuna ylempi pastoraalitutkinto. Kirkollisissa vaaleissa ehdolla olevat eivät tee perinteisesti juurikaan vaalityötä.
   – Pitäisin suotavana oman kiinnostuksensa sanomista ääneen. Koska pappisasesoriksi ei erityisesti pyritä, ääneen pitäisi sanoa myös, jos ei halua tehtävään.

Äänioikeus muillekin
kirkon työntekijäryhmille?

Kevään kirkolliskokousvaalien aikana keskusteltiin jonkin verran siitä, miksi vain papeilla on kirkon työntekijäryhmistä äänioikeus vaaleissa.
   – Papeille on annettu mahdollisuus käyttää laajaa äänioikeutta monissa kirkollisissa vaaleissa. Vaikka pidän nykyistä vaalitapaa edelleen hyvänä, on jo aivan asiallista kysyä, pitäisikö äänivaltaisten joukko olla sittenkin laajapohjaisempi, Pitkänen pohtii.
   Kirkolliskokousedustajalla on erityinen huoli nuorten, vain muutaman vuoden virassa olleiden passiivisuudesta käyttää äänestysoikeutta.
   – Hieman iäkkäämpi papisto on yleensä uskollinen äänestäjäjoukko. Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun he eivät enää kuulu äänivaltaisiin? Pitkänen kysyy.

Taivalkosken Rauhala pappisasessoriksi

Taivalkosken kirkkoherra Juha Rauhala on Oulun hiippakunnan uusi, joulukuun alussa työnsä aloittava pappisasessori. Viime viikolla käytyjen vaalien tulosta ei ole vielä vahvistettu, mutta Rauhala sai vaalissa enemmän ääniä kuin vaalissa toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi jääneet ehdokkaat yhteensä.
   Rauhala sai 85 ääntä, toiseksi tullut Karjasillan seurakunnan kappalainen Satu Saarinen 34 ääntä ja kolmanneksi tullut Tuiran seurakunnan kappalainen Päivi Jussila 28 ääntä.
   Vaalin äänestysprosentti oli 46.
   Pappisasessori on tuomiokapitulin jäsen. Kapitulin muita jäseniä ovat puheenjohtajana piispa, tuomiorovasti, toinen pappisasessori, maallikkojäsen, lakimiesasessori sekä hiippakuntadekaani.
   Pappisasessorin yksi keskeinen tehtävä on kirkkoherran vaalien ehdokasasettelun valmistelu ja esittely tuomiokapitulin istunnossa. Hän tekee myös piispantarkastukseen liittyvän seurakunnan talouden ja hallinnon tarkastuksen.

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 35/2012