Liisa Paloniemi ja Elma Alaheliste kiittelivät kotiseurakuntaansa monipuolisesta toiminnasta. Molemmat seuraavat jumalanpalveluksia myös televisiosta ja radiosta.

Piispa antoi Muhokselle kiitettävän

24.10.12

Muhoksen seurakunnassa on valmistauduttu viime kuukausina tapahtumaan, joka toistuu noin kymmenen vuoden välein: piispantarkastukseen. Tarkastajien arviot Muhoksen seurakunnasta olivat positiivisia.

Piispantarkastus huipentui viime sunnuntaina jumalanpalvelukseen. Sen jälkeen kirkossa pidettiin yleinen piispantarkastus, jossa kuultiin tarkastajien yhteenvedot seurakunnan taloudesta, hallinnosta ja toiminnasta. Myös seurakuntalaisilla oli mahdollisuus antaa omia huomioitaan lisättäväksi piispantarkastuskertomukseen.
   Yleisessä piispantarkastuksessa kirkon etuosaan asettautuivat piispa Samuel Salmen lisäksi notaarina toiminut Markus Tuukkanen, vanhempi pappisasessori Pauli Niemelä sekä lääninrovasti Ilkka Tornberg.

Velaton seurakunta
varautuu tulevaan

Talouden tarkastamisesta huolehtinut pappisasessori Niemelä totesi, että velattoman seurakunnan talous on hyvällä pohjalla. Kirkollisveroprosentin nosto 1,6 prosenttiin parantaa toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa.
   Muhoslaisista kirkkoon kuuluu 87 prosenttia. Henkilöstöresurssit kuitenkaan tuskin kasvavat nykyisestä 19 työntekijästä. Sen sijaan vapaaehtoisten tarve kasvaa.
   – Jatkossa vapaaehtoisten on otettava yhä enemmän vastuuta ja tehtäviä hoitaakseen, Niemelä totesi.
   Kiinteistöt olivat tarkastajien mukaan hyvässä kunnossa, mutta Ranta-Kemilän leirimaja on niin vähällä käytöllä, että sen myymistä voisi harkita.
   Niemelä toi esiin myös sen, että seurakuntalaisten ajantasaisesta tiedonsaannista olisi huolehdittava paremmin.
   Aihetta kommentoitiin myös seurakuntalaisten puolelta, sillä niin esityslistat kuin pöytäkirjat haluttiin hyvissä ajoin seurakunnan nettisivuille. Toisessa puheenvuorossa kaivattiin myös kattavampaa tiedottamista tehdyistä päätöksistä esimerkiksi paikallislehdessä.

Musiikkityö ja yhteistyö
saivat kiitosta

Piispa antoi puolestaan kiitosta muhoslaisille yhteistyöstä toisen kansankirkon kanssa sekä koulun ja seurakunnan yhteistyöstä.
   – Nuorten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää saada viesti siitä, että on olemassa tukipilareita, joihin nojata. Positiivisen uskonnonvapauden periaate toteutuu hienosti Muhoksella, ja täällä voidaan avoimesti ilmaista omaa uskoa.
   Suitsutusta sai myös hiippakunnallisesti tasokas musiikkityö, joka kytkee mukaan myös muita työmuotoja, kuten nuorisotyön ja diakonian.
   – Koko kunnan kannalta musiikkityö on ikkuna niin sisään kuin ulos, piispa vertasi.
   Piispantarkastuksen kruunasi seurakuntatalolla nautittu lohikeittolounas kakkukahveineen. Niitä nauttimassa oli reilut satakunta henkeä.
   Tilaisuus päättyi yhteiseen juhlaan, jossa kirkkoherra Jouni Heikkisen johdolla jaettiin seurakuntatyön ansiomerkkejä 10, 20 ja 30 vuotta luottamustehtävissä toimineille.
   Omat pakettinsa saivat myös piispantarkastuksen tekijät, joiden mukaan lähti muhoslaista keramiikkaa.

ELSI SALOVAARA

Lisää kuvia piispantarkastuksesta osoitteessa www.facebook.com/rauhantervehdys. Piispantarkastuksen antia sivutaan myös pääkirjoituksessa.

Mikä on piispantarkastus?

Piispantarkastuksilla on pitkä, kristillisen kirkon järjestysmuodon alkuvaiheisiin asti ulottuva historia.
Piispantarkastuksen kohteena oleva seurakunta saa muutamaa kuukautta aiemmin tehtäväkseen laatia kertomuksen, jossa on tietoa seurakunnan toiminnasta ja taloudesta.
   Hallinnon ja talouden tarkastus on piispantarkastuksen osa tai erikseen suoritettava tarkastus. Se kattaa seurakunnan kirkonkirjat, arkiston, hallinnon, omaisuuden ja rahastot.
   Piispaa avustavat tarkastuksessa toinen tuomiokapitulin pappisasessoreista, lääninrovasti ja notaari ja muita henkilöitä tarpeen mukaan. Notaariksi kutsutaan joku oman hiippakunnan nuoremmista papeista. Notaari laatii piispantarkastuksesta pöytäkirjan.
   Varsinaisten piispantarkastuspäivien aikana piispa seurueineen tapaa seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja muita seurakuntalaisia. Heidän kanssaan keskustellaan seurakuntatyön painopisteistä, arvioidaan haasteita ja mietitään toiminnan kehittämistä. Piispantarkastukseen kuuluu myös vierailuja kouluissa tai yrityksissä.
   Jumalanpalveluselämä kuuluu keskeisesti ohjelmaan ja tarkastus huipentuu piispanmessuun. Samassa yhteydessä ns. yleisessä piispantarkastuksessa kuullaan loppulausuntopuheenvuorot ja myös seurakuntalaiset pääsevät esittämään kysymyksiä tai antamaan palautetta.

Lähteet: Oulun ja Lapuan hiippakuntien sekä Suomen ev.lut. kirkon www-sivut.

Artikkeli on osa lehteä 35/2012