Isoset yhdistivät voimansa – oma yhdistys ja sivusto

12.12.12

Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien isosille on perustettu yhteinen nettisivusto, johon on koottu muun muassa vinkkejä rippileirien tutustumisleikkeihin, iltaohjelmiin ja hartauksiin. Sivustolla on myös isosten omia blogeja sekä keskustelumahdollisuus rekisteröityneille käyttäjille.
   Sivustoa ylläpitää isosten perustama valtakunnallinen Isoset ry. Sen säännöissä määritellään, että yhdistyksen tarkoituksena on ”vahvistaa isoskulttuuria, edesauttaa isosten ja muiden nuorten äänen tuomista kuuluviin kirkossa heitä koskevissa asioissa, sekä lisätä isosten yhteisöllisyyttä ja kanssakäymistä yli seurakuntarajojen”.

Jussi ja Oskari
yhdistivät voimansa

Yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Tiira kertoo blogitekstissään, kuinka sivusto sai alkunsa.
Vaikka hän kahden riparikesän jälkeen tiesi paljon sketsejä ja riparileikkejä, eivät ne parhaat tuntuneet muistuvan mieleen iltaohjelmia suunnitellessa.
   – Pää löi tyhjää. Jos jotain kokoelmia oli, niissä oli vain samat iänikuiset jutut.
   Tiira sai ystävältään kopion listasta, johon oli koottu kaikki kaveriporukan muistamat riparisketsit. Ennestään tuntemattomiin sketseihin hän pyysi ohjeet ja lisäsi ne tiedostoon.
   – Joku tietysti kuuli sähköisestä listastani ja halusi siitä kopion. Seuraavaksi tietysti piti kirjoittaa ohjeet hänelle outoihin sketseihin. Miksei sitten loppuihinkin?
   Tiira listasi myös riparileikit. Pian tiedoston lähetteleminen kävi työlääksi, kun yhä useampi tahtoi siitä kopion itselleen. Siksi oli luontevaa laittaa se nettiin jaettavaksi.
   – Hyvää ilmaista nettisivuston ylläpitopalvelua oli vaikea löytää ja niinpä ensimmäisinä vuosinaan materiaalipankki Pompelipedia seilasikin varmaan puolessa tusinassa eri palvelussa.
   Erään palvelun kaaduttua noin 150 artikkelia käsittänyt lista katosi. Onneksi Tiiralla oli tallessa noin sata artikkelia kattava varmuuskopio.
   – Olisin varmaan pian luovuttanut, ellen olisi samoihin aikoihin sattumalta törmännyt Isosen Blogiin, jota piti muuan Oskari. Pohdiskelevat tekstit ja blogin kylkeen koottu sketsi-, leikki- ja hartausmatsku saivat minut innostumaan uudestaan.
   – Päätimme Oskari Järvelinin kanssa puhaltaa yhteen hiileen, ja pian ilmoilla oli myös idea yhteisestä isossivustosta, Tiira kertoo.

Oma yhdistys
mahdollistaa toiminnan

Sivuston ohella kehittyi myös ajatus isosten omasta yhdistyksestä, jonka tehtävänä olisi paitsi hallinnoida isosten sivustoa myös mahdollistaa laajemman toiminnan, esimerkiksi tapahtumien, järjestäminen tulevaisuudessa.
   – Näin meillä on mahdollisuus tehdä kaikkea sellaista, mihin vain innostusta on. Vaikkapa julkaista lehteä, Tiira toteaa.
   Yhdistyksessä on jäseniä tällä hetkellä parikymmentä, joista seitsemän on myös hallituksessa. Sivustolle rekisteröityneitä käyttäjiä on viitisenkymmentä.
   – Hieman epäselvyyksiä oli siitä, miten liitytään yhdistykseen ja miten rekisteröidytään pelkästään sivuston käyttäjäksi. Olemme nyt pyrkineet selkiyttämään näitä toimintoja.
   Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä myös seurakunnat. Tässä vaiheessa jäsenseurakuntia ei vielä ole, mutta Tiira toivoo niitä tulevan sitä mukaa, kun tieto yhdistyksestä tavoittaa seurakunnat.
   – Isosilta emme peri jäsenmaksua. Seurakunnilta perimme yhdistyksen ja sivuston pyörittämiseen käytettävän jäsenmaksun, jonka suuruudesta päätetään myöhemmin hallituksen kokouksessa.

Aktiiviset nuoret
tuottavat sisällön

Tiira toimii sivuston pääarkkitehtina, ylläpitäjänä sekä yhdistyksen puheenjohtajana. Toinen ylläpitäjä Oskari Järvelin on yhdistyksen varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja sekä tiedotusvastaava.
   Kaiken tämän nuorukaiset tekevät opintojensa ohella.
   – Itse opiskelen meteorologiaa Helsingissä. Oskari asuu Limingassa ja tekee ylioppilastutkintoa, Tiira kertoo.
   Kahdestaan heidän ei kuitenkaan tarvitse koko hommaa pyörittää, sillä muut yhdistyksen jäsenet ja aktiiviset sivuston käyttäjät osallistuvat sisällöntuotantoon.
   – Kaikki yhdistykseen kuuluvat voivat kirjoittaa blogeja. Eräs jäsen kirjoittaa lisäksi artikkeleita ajankohtaisista aiheista. Jos on ideoita ja innostusta, meihin kannattaa ottaa yhteyttä, Tiira kehottaa.

KATJA KIISKINEN

Artikkeli on osa lehteä 42/2012