Salme Haltiaa (kuvassa keskellä punaisessa paidassa) haastatellaan myös Radio Deissä perjantaina 1.2. kello 14.40 ja sunnuntaina 3.2 kello 11.45. Haltia käy tiistaisin Runolan päivätoiminnassa. Haltian vieressä Elli Koivusaari (vas.) ja Alli Tero. (Kuva: Riitta Hirvonen)

Hyvän tekeminen ajaa liikkeelle

30.1.13

Satavuotias Salme Haltia tarttuu jälleen keräyslippaaseen

Hyvän tekeminen ajaa liikkeelle

Oulun Alppilassa asuva satavuotias Salme Haltia ei anna korkean iän hidastaa yhteisvastuukerääjäksi ryhtymistä. Hän kertoo kiertäneensä Alppilan kerrostaloja pitkin ja poikin jo 30 vuoden ajan.

Salme Haltia on sitkeä asiassaan. Yhteisvastuukerääjänä hänellä on ollut tapana tulla uudestaan, mikäli ei ole tavoittanut oven takana olevia.
   Haltian ei ole vaikea motivoida itseään liikkeelle.
   – Pitää ajatella niitä ihmisiä, joille raha menee, hän sanoo.
   Satavuotias patistelee kaikkia ”kynnelle kykeneviä” mukaan kerääjäksi.
   – Yhteisvastuukeräys on hyväntekeväisyyttä. Siinä on tämän keräyksen vetovoima.

Ensimmäinen
apu lapsiperheille

Suurin suomalainen hyväntekeväisyyskeräys, Yhteisvastuukeräys, syntyi reilu 60 vuotta sitten lähimmäisenrakkaudesta. Kipinän keräämiselle antoivat sodan ja pahojen hallavuosien jäljiltä kärsivät lapsiperheet.
   Aliravitut lapset tarvitsivat apua, mutta auttavia järjestelmiä ei ollut olemassa.
   Kirkko tuli hätiin. Lapsiperheiden hätä satutti ihmisiä: keräyksellä saatiin tuolloin 60 miljoonaa silloista markkaa, mikä oli tuplasti yli tavoitteen.

Raha varattuna
pöytäliinan alla

Valtaosa Alppilan kerrostalojen asukkaista on ottanut Salme Haltian vastaan ystävällisesti. Vain harvoin kerääjälle on oltu tylyjä.
   Kun ovi on paiskattu nenän edestä kiinni, Haltian ajatus on ollut: minun ei tarvitse heistä välittää.
   Salme kertoo, että muutamissa kodeissa häntä on odotettu käymään: eteisen pöydän tuukin eli pöytäliinan alla on ollut jemmassa raha kerääjälle.
   Ilman kahvikuppia ja juttutuokiota tuttu kerääjä ei selviydy kierroksiltaan.
   – Ihmiset ovat yksinäisiä. Juttukaveri on tervetullut, Haltia on huomannut.
   Kerääjäveteraani arastelee puhua kahvittelusta.
   – Luulevat, että minulle kuuluu keittää kahvi, hän oikoo mahdollista väärinymmärrystä.

1960-luvulta apua
myös ulkomaille

1950-luvulla yhteisvastuun keräysvarat käytettiin kokonaan kotimaassa. Niillä tuettiin muun muassa huonokuntoisten asuinrakennusten kunnostusta ja köyhille kodeille hankittiin lehmä tai hevonen.
   Myös lahjakkaita lapsia autettiin keräysvaroilla kouluun.
   Vuonna 1963 yhteisvastuuvaroista annettiin ensimmäisen kerran apua ulkomaille. Avunsaaja oli Ambo-Kavangon kirkko Namibiassa.
   Tällä hetkellä Yhteisvastuukeräyksellä on noin 35 000 vapaaehtoista talkoolaista. Kirkossa heitä on ryhdytty kutsumaan arkienkeleiksi.

Ihmisarkuus
iskee nopeasti

Salme Haltia harrastaa paljon. Hän on mukana muun muassa Runolan päivätoiminnan tiistairyhmässä. Siellä tiedetään, että tänä keväänä yhteisvastuuta kerätään yksinäisille vanhuksille Suomessa sekä Kambodzhassa.
   Haltian lailla moni tiistairyhmäläinen ajattelee, että keräyskohde on hyvä. Kerholaiset toteavat, että moni vanhus on jäänyt kotiin, kun kukaan ei ole nykäissyt heitä mukaan palvelujen piiriin.
   – Kun on ollut pari viikkoa kotona yksin, lähteminen alkaa vaikeutua. Ihmispelko iskee, Runolan ryhmässä todetaan.
   Ikäihmiset tietävät omasta kokemuksestaan, että vieraaseen joukkoon tuleminen saattaa olla vaikeaa niin nuorille kuin vanhoille. Tutustuminen uusiin ihmisiin ottaa aikansa ja vie myös voimia.
   Salme Haltian kerhokaveri toteaa, että myös raha voi hidastaa ikäihmisen verkostoitumista kerhoihin ja ryhmiin. Kotoa lähteminen maksaa helposti ainakin taksin verran, jos kyytiä ei ole omasta takaa.

Kuluvan kevään ajan kerätään uusia ideoita, hyviä kokemuksia ja luovia aloitteita etsivän ja osallistavan vanhustyön kehittämiseen. Kaikki voivat osallistua ideointiin.
Saapuneita ideoita julkaistaan Yhteisvastuun nettisivuilla ja niitä pyritään kokeilemaan käytännössä tulevassa hankkeessa. Ideapostia voi lähettää osoitteeseen: seppo.sulkko@kirkkopalvelut.fi.
Rauhan Tervehdyksen raatilaiset ideoivat
täällä keinoja yksinäisten vanhusten tavoittamiseksi.

Yksin jääneet vanhukset päivänvaloon

Kevään kotimaisen kohteen yhteisvastuuvaroilla on mahdollista etsiä koteihinsa yksin jääneitä vanhuksia, kuulla heitä ja räätälöidä heille juuri sellaista apua, mitä he tarvitsevat. Näin kertoo Kirkkopalvelujen kampanjasuunnittelija Salla Peltonen.
   – Yhteisvastuuvaroilla tullaan käynnistämään keräyksen päätyttyä etsivän vanhustyön projekti 5–7 pilottiseurakunnassa. Myös niin sanottuja kummiseurakuntia on mukana. Hankeen kohteena ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset.
   – Pilottipaikkakunnilla muodostetaan seurakunnan, kunnan ja mahdollisten järjestöjen yhteistyöverkosto, joka miettii, miten yksin jääneet vanhukset parhaiten löydetään, Peltonen selventää keräyskohdetta.
   Tarkoituksena on muodostaa lähiverkosto, jossa muun muassa kauppojen ja apteekkien työntekijät sekä naapurit, sukulaiset ja tuttavat voivat vanhuksen luvalla vinkata hankkeen työntekijälle havaitsemastaan yksinäisestä vanhuksesta.
   Varojen avulla vanhusten tukihenkilöiksi koulutetaan myös vapaaehtoisia.

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 4/2013