Käteisen puute laskee yhteisvastuupottia

30.1.13

Käteisen puute laskee yhteisvastuupottia

Yhteisvastuukeräyksen tuotto on laskenut kahdessa vuodessa ehkä noin 10 prosenttia kansalaisten käteisen rahan puutteesta johtuen, arvelee keräysjohtaja Tapio Pajunen. Hän tähdentää, että asiasta ei ole tutkittua tietoa vaan kyseessä on arvio.
   Vain puolella suomalaisista on Luottokunnan mukaan nykyisin käteistä rahaa mukanaan. Tämä tuottaa pulman yhteisvastuukerääjille, sillä lista- ja lipaskerääjille ei riitä enää kolikoita ja seteleitä entiseen malliin.
   Pajusen mukaan keräystuloksen lasku voisi olla paljon pahempikin. Kerääjien on kuitenkin tehtävä nyt enemmän työtä suotuisan tuloksen saavuttamiseksi.
   Pajusen mukaan käteisen puute on ongelma, johon alettiin varautua vuosi sitten. Pulmaa on ratkaistu muun muassa mobiililahjoituksin.
   Esimerkiksi tänä vuonna kerääjien rinnuksessa olevissa nimilapuissa on puhelinnumero, johon soittamalla voi lahjoittaa Yhteisvastuukeräykseen. Kerääjä voi auttaa numeron näppäilemisessä. Rahaa voi lahjoittaa myös tekstiviestein.
   Myös internet on otettu mukaan keräykseen. Sosiaalisessa mediassa yksityiset ja seurakunnat voivat järjestää haastekampanjoita.

Ostoskeskukset
keräysrysiä

Osa keräyksen tuloista kanavoidaan Kirkon Ulkomaanavun kohteisiin. Ulkomaanavun seurakuntayhteyksien koordinaattori Petra Teittinen kertoo, että yksi ratkaisu käteisen puutteeseen ovat olleet ostoskeskuksissa tehdyt lipaskeräykset, joista on ilmoitettu etukäteen.
   – Ihmisillä on ostoskeskuksissa usein käteistä rahaa mukanaan. Keräyksestä tiedon saatuaan monet myös varaavat rahaa, jotta voivat antaa sen keräykseen.
   Yksi tapa kiertää käteisen rahan puuttuminen on joidenkin seurakuntien käytäntö postittaa pankkisiirtolomakkeita koteihin.
   Petra Teittinen, onko sinulla mukanasi käteistä?
   Teittinen purskahtaa nauruun.
   – Ei varmaan yhtään. Ei minun tarvitse edes katsoa, sillä tiedän, että minulla ei ole.

Raha
menee perille

Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksen kohteet ovat Suomen ja Kambodzhan yksinäiset vanhukset. Meneekö raha varmasti perille Kambodzhaan?
   Teittinen kertoo, että paikallisella Ulkomaanavun yhteistyökumppanilla Life With Dignity -järjestöllä on juuret Luterilaisessa maailmanliitossa, josta se on itsenäistynyt.
   Kambodzhassa toimii myös Ulkomaanavun toimisto. Ulkomaanavun työntekijät kiertelevät kentällä. Rahaa ei voi käyttää miten tahansa.
   – Meillä on järjestelmä, jossa tilintarkastajat vahtivat rahankäyttöä. He vaativat kaikesta kuitit, Teittinen vakuuttaa.
   Life With Dignity -järjestön työntekijät ovat samalla tavalla motivoituneita kuin suomalaiset diakoniatyöntekijät. He ovat sitoutuneita työhönsä ja heidän motiivinsa on auttaa.
   Teittinen huomauttaa, että raha ei mene vain perille, vaan se käytetään niin, että tuloksia syntyy.
   – Mittari on se, että ihmisten elintaso tai toimeentulo kohenee. He pääsevät köyhyydestään.

Olennaisinta
ovat tulokset

Teittinen kysyy, onko aina mielekästä pohtia, mihin kaikkeen keräysvarat suunnataan. Olennaisempaa olisi miettiä, mitä rahalla saadaan aikaan.
   Rahan suuntaaminen vaikkapa jonkin alan asiantuntijan palkkaan voi hämmästyttää. Jos köyhät ihmiset kuitenkin voivat asiantuntijan neuvojen mukaan rakentaa patoja varmistamaan, että riisipelloilla on tarpeeksi vettä, asiantuntijan palkkaaminen on ollut mielekästä. Viisituhatta perhettä on saanut varmuuden elannostaan.
   Ulkomaankohteet eivät ole aina houkuttaneet suomalaisia mukaan keräykseen. Lahjoittajat eivät karta niinkään kohdemaita vaan keräyksen teemoja. Tosin kun Uganda oli kohteena, Teittinen muistelee, että seurakuntien aktiiveille sai kertoa millainen ja missä Uganda on.
   Myös keräyksen kotimaiset kohteet ovat arveluttaneet joitain. Vankilasta vapautuneet ja päihdeongelmaiset eivät saaneet suurta suosiota, sillä osa ihmisistä katsoo päihdeongelmaisten itse aiheuttaneen kurjuutensa.
   Keräyskohteet olivat Teittisen mukaan silti mielekkäitä, koska Yhteisvastuukeräyksen yhtenä tehtävä on nostaa keskusteluun asioita, joista ei muuten puhuta.
   Teittinen kertoo, että vuonna 2011 Ulkomaanapu sai 6,3 prosenttia tuloistaan Yhteisvastuukeräyksestä.
   Vuonna 2011 Yhteisvastuukeräys tuotti kotimaisiin ja ulkomaisiin kohteisiin 4,38 ja vuonna 2012 runsaat 4,1 miljoonaa euroa.

Yhteisvastuukeräyksen tuotonjako

Keräystuotto jaetaan seuraavasti:
60 % kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta
20 % vuosittain valittavalle kohteelle Suomessa
10 % hiippakuntien diakoniarahastoille
Diakoniarahastoista annetaan avustuksia vähävaraisille
seurakuntien anomusten perusteella.
10 % keräävän seurakunnan valitsemalle kohteelle
Varat käytetään keräyksen vuosittaisen teeman mukaiseen
avustustyöhön omalla paikkakunnalla. Seurakunta voi myös
lahjoittaa osuutensa kyseisen vuoden keräyskohteille.

Keräyskulut
Keräyskuluihin menee 18–20 senttiä jokaista lahjoitettua euroa kohti.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 4/2013