Katja Kiiskinen: Mihis ne aikuiset?

23.1.13

Mihis ne aikuiset?

Lapset ja lapsiperheet, varhaisnuoret, nuoret, nuoret aikuiset, seniorit… Hetkinen, missäs ne ihan vaan aikuiset oikein ovat?
   Kun tarkastelee seurakuntien tarjontaa, löytää valtavasti lapsille, varhaisnuorille ja senioreille suunnattuja tapahtumia, kerhoja ja ryhmiä. Nuorille, nuorille aikuisille ja opiskelijoillekin näyttäisi olevan toimintaa. Mutta minne voivat mennä ne, jotka kokevat olevansa liian vanhoja nuoriksi aikuisiksi ja liian nuoria senioreiksi?
   Seurakunnilla on toki paljon musiikki- ja kulttuuritapahtumia, jotka varmasti kiinnostavat monen ikäisiä.
   Välillä kuitenkin kaipaa ihan vain aikuisille tarkoitettuja aktiviteetteja tai ryhmiä, joissa voi tavata uusia ihmisiä ja porista tuttujen kanssa. Aina parempi, jos siihen vielä liitetään jokin yhteinen kiinnostuksen kohde.
   Kastellin pappilassa pidettävä kirjallisuuspiiri on hyvä esimerkki, mutta myös muusta kuin lukemisesta kiinnostuneille voisi olla omia ryhmiä.
   Itse olen mukana nuorten aikuisten ilmaisutaidon ryhmässä, joka on tarkoitettu täysi-ikäisille. Yläikärajaa ei ole. Olen huomannut, että sana ”nuori” taitaa rajata pois potentiaalisia osallistujia. Kuinkahan moni olisi kiinnostunut, muttei tohdi tulla, kun ei koe itseään ”nuoreksi” aikuiseksi?
   Voisiko nuorten aikuisten toiminnan muuttaa ihan vain aikuisten toiminnaksi? Vai karkottaako se sitten ne nuoremmat aikuiset?
   Ehkä seurakunnat tarvitsisivat aikuistyöntekijän, joka keskittyisi myös niihin nuorten aikuisten ja seniorien väliin jääviin ihmisiin.
   Uusi mielenkiintoinen toiminta voisi tuoda ihmisiä lähemmäs seurakuntaa ja kirkkoa. Itsekin löysin takaisin seurakunnan toiminnan pariin juuri ilmaisutaidon ryhmän myötä.
   Kaikilla työssäkäyvillä aikuisilla ei välttämättä ole aikaa ylimääräisiin menoihin. Uskon silti, että monilla aikaa ja mielenkiintoa riittäisi.
   Mielestäni tätä aikuisasiaa kannattaisi pohtia, ennen kuin aikuisille käy kuten useille nuorille, jotka rippikoulun jälkeen ajautuvat pois seurakunnan parista.
   Ikähaarukan määritteleminen voi kyllä tuottaa ongelmia. Itse en ainakaan osaisi sanoa, missä menee nuoren aikuisen ja aikuisen raja. Mutta onko sillä loppujen lopuksi edes merkitystä? Aikuisiahan tässä kuitenkin ollaan.

KATJA KIISKINEN

Artikkeli on osa lehteä 3/2013