Kansan vallalla kirkkoherroja uusiksi pohjoisessa

13.2.13

Kansan vallalla kirkkoherroja uusiksi pohjoisessa

Tuiran, Oulujoen, Pudasjärven ja Tornion seurakunnissa etsitään uutta kirkkoherraa kevään ja alkusyksyn aikana.
Luottamushenkilöt voivat vaikuttaa siihen, millaisia taitoja seurakunnan johtajalta edellytetään.

Oulun tuomiokapitulin lakimiesasessori Mari Aalto, seurakuntalaiset valitsevat oman seurakuntansa kirkkoherran käyttämällä äänioikeuttaan kirkkoherranvaalissa. Vaalitapaan on tulossa muutoksia, millaisia?
   – Kirkolliskokous on hyväksynyt muutoksen, jonka mukaan välittömien vaalien lisäksi kirkkoherra voi tulla tulevaisuudessa valituksi myös välillisillä vaaleilla. Silloin kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jonkun niistä hakijoista, jotka tuomiokapituli on todennut kelpoisiksi virkaan.
   – Muutos tulee voimaan, kun eduskunta sen hyväksyy. Ajankohdasta ei ole tietoa.

Oulun tuomiokapituli asetti viime viikolla vaalisijat Tuiran kirkkoherranvaalissa. Vaalisijoja oli kolme. Tuomiokapituli totesi kolme muuta hakijaa kelpoisiksi ehdokkaiksi ylimääräisille vaalisijoille.
Miten ylimääräiselle vaalisijalle päädytään ja voiko sieltä tulla valituksi virkaan?

   – Ylimääräiseksi ehdokkaaksi pääsee, jos vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä kirjallisesti pyytää virkaan kelpoiseksi todettua hakijaa ylimääräiseksi ehdokkaaksi. Vaaleissa ehdokkaan on saatava vähintään 10 prosenttia seurakunnan äänioikeutettujen äänistä ja enemmän kuin puolet annetuista äänistä.

Seurakunta- ja kirkkoneuvostot ovat voineet vaikuttaa jo muutaman vuoden siihen, millaisia asioita viranhakuilmoituksessa korostetaan. Miksi tällainen menetelmä?
   – Käytäntö on hyvä. Seurakuntaneuvostot tuntevat oman seurakuntansa erityispiirteet ja tarpeet.

Kirkossa on heitetty ajatus, että liike-elämän tavoin huono johtaja tulisi voida myös seurakunnassa vaihtaa tarvittaessa. Kannatatteko ajatusta?
   – Toivoisin, että johtajuuteen liittyvät ongelmat voitaisiin ratkaista muuten kuin henkilövaihdoksilla.

Hiippakuntien pappisasessorit osallistuvat tuomiokapitulin kollegion jäseninä vaalisijojen asettamiseen. Kempeleen seurakunnan kirkkoherra, pappis­asessori Pekka Rehumäki, mikä merkitys seurakuntaneuvostojen laatimilla kriteereillä viranhakuilmoituksissa on ryhdyttäessä asettamaan virkaa hakeneita vaalisijoille?
   – Kriteerit ovat erityisesti esillä, kun haastattelemme kapitulissa viran hakijoita vaalisijojen asettamista varten. Seurakunnan korostukset eivät tietenkään ole ainoat vaikuttavat asiat, mutta oma merkityksensä niillä on.
   – Kun Tuiran seurakuntaneuvosto tähdensi viranhakuilmoituksessa muun muassa henkilöstöjohtamista ja strategista suunnittelua, haastatteluissa huomioitiin erityisesti nämä korostukset.

Oulun hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Katariina Pitkänen, miksi kirkkoherra voitaisiin päätyä valitsemaan välillisillä vaaleilla eli valinnan tekisivät seurakunnan luottamushenkilöt?
   – Tämä vaihtoehto haluttiin, koska on nähty, että äänestysaktiivisuus kirkkoherranvaalissa saattaa jäädä hyvin alhaiseksi. Eräässä seurakunnassa äänestysprosentti oli kirkkoherraa valitessa vain hieman yli kaksi prosenttia. Tällainen luku ei edusta onnistunutta demokratiaa.
   – Jos valinnan tekevät seurakunnan luottamushenkilöt, voidaan päätyä esimerkiksi testaamaan hakijoiden johtajaominaisuuksia psykologisten testien avulla. Niistä saatu tieto ei voi olla julkista, vaan rajatun joukon luottamuksellisessa käytössä. Välillisissä vaaleissa valinnan perusteiksi voidaan siis hankkia toisenlaista faktaa kuin kansanvaaleissa. Tämä oli toinen perusta kirkolliskokouksen päättämälle muutokselle.

Tuiran seurakunnan rekrytointiryhmään kuuluva seurakuntaneuvoston jäsen Juhani Liukkonen, seurakunnassanne etsitään parhaillaan kirkkoherraa, joka taitaa hengellisen johtajuuden, on teologisesti oppinut mutta osaa myös hallinnon kiemurat. Lisäksi hän on muun muassa hyvä henkilöstöjohtaja, osaa verkostoitua ja hallitsee strategisen suunnittelun. Leikkimielellä voisi kysyä, haetaanko Tuiran seurakunnan johtoon jonkinlaista ihmemiestä?
   – Emme etsi mitään ihmemiestä. Virkailmoituksen kriteerit antavat suuntaa, millaista johtajaa yhteen Suomen suurimmista seurakunnista kaivataan. Eri vaatimukset täyttyvät varmasti osittain. Kaikissa asioissa kukaan ei voi olla täyden kympin arvoinen.
   – Seurakunta on ennen kaikkea hengellinen yhteisö. Hyvän kirkkoherran ominaisuudeksi eivät riitä mielestäni pelkästään rautaiset johtamistaidot.

Oulujoen seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Matti Kakko, miksi Oulujoen seurakuntaneuvostossa päädyttiin viranhakuilmoituksessa toteamaan ainoastaan kirkkolain vaatima edellytys kielitaidoista?
   – Oulujoki on laaja, monimuotoinen seurakunta. Neuvostossa tuli esille erilaisia näkemyksiä kriteereistä, mutta yhteisiä erityisvaatimuksia emme löytäneet. Minusta on selvää, että kirkkoherralta vaaditaan muun muassa hallinnollisia taitoja ja osaamista johtamisessa.

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 6/2013