Pääkirjoitus: Opintiessä päivityksen tarvetta

20.2.13

”Papin työ on osoittautunut vuosien aikana hyvin käytännönläheiseksi työksi, vaikka opiskelu oli perin teoreettista.” Näin toteaa lähes 30 vuotta pappina toiminut henkilö Rauhan Tervehdykselle.
Kysyimme levikkialueemme papeilta, miten he arjen kokemuksensa perusteella uudistaisivat pappiskoulutusta. Pappien koulutuksen uudistamistarve oli esillä viime viikolla piispainkokouksessa.
Piispat näkevät, että papiksi aikovien tulee saada lisää opetusta Raamatusta ja – luterilaisen kirkon opin määrittelevistä – Tunnustuskirjoista. Opinnoissa tullaan vahvistamaan myös esimerkiksi vuorovaikutuksen, viestinnän, diakonian ja uskontotieteen osaamista.
Rauhan Tervehdys halusi osallistua keskusteluun pappien koulutuspolun uudistamisesta ja siksi lähetimme omat kysymyksemme alueemme papeille. Mistään virallisesta selvityksestä tiedustelussa ei ollut kyse.
Saimme parisenkymmentä vastausta, ja kommenteista oli löydettävissä yhteisiä näkemyksiä pappiskoulutuksen kehittämisestä.
Papin työ on – niin kuin kokeneet kirkonmiehet sen meille totesivat – hyvin vähän ”taivaita hipovaa” vaan pikemminkin käytännönläheistä. Useampi vastaaja totesi, että papin koulutukseen olisi perusteltua kuulua IT-osaamista, kokoustekniikkaa ja henkilöstö- ja taloushallintoa.
Suuressa osassa vastauksia puututtiin siihen, että pappi tarvitsee nykyistä enemmän kokemusta tavallisesta seurakuntaelämästä. Tämä vaje korjaantunee pappiskoulutuksen uudistuessa.
Selvää on tietenkin, että pääasia papin työssä ovat hengelliset asiat. Mitä me seurakuntalaiset teemme papilla, joka taitaa internetin, puhuu kuin ruuneperi ja on luonteva vuorovaikutuksessa, mutta ei tunne eikä ole kiinnostunut Jumalan todellisuudesta epävarmassa maailmassa?
Emme mitään.
Millaista osaamista, hyvä lehden lukija, sinä odotat papilta?

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 7/2013