Pekka Helin: Onko ihminen paha?

27.2.13

Onko ihminen paha?

Kristinusko väittää, että ihminen on paha. Onko todella näin? Eivätkö useimmat ihmiset elä kuitenkin kunnollista elämää? He eivät pullikoi lakia ja poliisia vastaan vaan täyttävät velvollisuutensa, kasvattavat lapsensa ja maksavat kaiken viimeistä penniä myöten.
   Jos ihminen on paha, miten on mahdollista, että yhteiskunnat kukoistavat eivätkä ihmiset käy alituisesti toistensa kimppuun? Pikemminkin vallitsee laki ja oikeus, hyvät käytöstavat ja reipas mieli.
   Kun ajattelen ihmisiä, joita tunnen, en löydä kuin muutaman mädän hedelmän, joille mieluummin soisin matkan sinapin äärelle kuin onneen ja auvoon.
   Sama kokemus lienee useimmilla muillakin. He näkevät, että monet ihmiset ovat aidosti hyviä, täydelliset mätämunat harvinaisuuksia.
   Raamatun mukaan Jumala näkee kuitenkin toisin. Hänen luomansa ihmiset ovat valuvikaisia ja tarvitsevat Sovittajaa. Uskon, että tämä on totta.
   Ihmisen havainto on toinen. Hyvyyttä on vaikka kuinka paljon. Tämäkin on totta.
   Ihminen voi tehdä suhteellista hyvää, joka tosin Jumalan silmissä ei ole minkään arvoista. Me olemme kuitenkin ihmisiä emmekä jumalia, joten uskokaamme ainakin jollain tavalla ihmisen hyvyyteen, koska koemme sitä joka päivä.
   Hyvyydestä todistaa inhimillinen kokemus ja viisaus. Tosin se todistaa siitä pahastakin.
   Jumalan kanssa saa olla ihmisen hyvyydestä toista mieltä, sillä meillekin on annettu arviointikyky, tosin inhimillisyydessään rajoittunut.
   Yhteiskunnat voivat toki olla kukoistavia muistakin syistä kuin silkasta hyvyydestä. Tasaista menoa on selitetty yhteiskuntarauhan käsitteellä. Yhteiskunnat järjestäytyvät, koska kaikkien panosta tarvitaan. Rauhallista on siksi, että kaikkien sota kaikkia vastaan ei ole kenenkään etu. Lait säädetään, koska hyväkin ihminen saattaa tehdä väärin, jos rangaistuksen uhkaa ei ole olemassa.
   Onko ihminen hyvä vai paha? Se riippuu arvioijasta, Jumalasta tai ihmisestä.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 8/2013