Pelasta maailma: Karoliina Salo

13.2.13

Pelasta maailma: Karoliina Salo

Aloitin Vapepassa eli Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa vuonna 2009. Olin jo jonkin aikaa halunnut aloittaa harrastuksen, jossa voisin auttaa muita ihmisiä. Eräillä messuilla sitten kävin Vapepan esittelypisteellä ja eipä aikaakaan, kun liityin Hukka-tiimi ry -nimiseen hälytysryhmään.
   Vapepa perustettiin vuonna 1964, kun erään pienen tytön katoaminen sai surullisen lopun. Toimintaa koordinoi Punainen Risti ja tehtävämme on toimia viranomaisen tukena etsinnöistä aina ympäristöonnettomuuksien avunantotehtäviin. Pääosin tehtävät painottuvat etsintä-, ensiapu-, ja liikenteenohjaustehtäviin sekä henkisen tuen antamiseen.
   Oma roolini toiminnassa on melko monimuotoinen. Toimin Vapepa-johtajana, valmiuspäivystäjänä ja etsinnän valmiuskouluttajana, mutta esimerkiksi etsinnöissä toimin mielelläni ihan ruohonjuuritasolla eli tekemässä kadonneen etsintätyötä maastossa.
   Vapaaehtoistyössäni on parasta, että saan pyyteettömästi auttaa apua tarvitsevia ihmisiä. Porukassamme vallitsee hyvä yhteishenki ja olen saanut lukuisia elinikäisiä ystäviä.
   Vaikka toimintamme ei juuri herätä ihmisissä kritiikkiä, saamme usein ihmisiltä neuvoja siitä, miten meidän tulisi toimia. Toimintamme on kuitenkin hyvin tarkkaan suunniteltua ja organisoitua, vaikka ulkopuolisesta saattaakin vaikuttaa, ettei jossakin etsintälinjauksessa ole mitään järkeä. Vapaaehtoisemme tekevät kyllä parhaansa ja pyrimme löytämään kadonneen mahdollisimman pian.
   Tyypillisin tapaus, jossa olen itse osallisena, on kadonneen henkilön etsintä. Yleensä poliisi pyytää Vapepan apua vanhuksen tai lapsen etsintään. Yhä useammin kadonnut on muistisairautta sairastava vanhus.
   Toiminnan haastavuus piilee tehtävän lopputuloksessa. Etsintä voi päättyä onnellisesti jo ennen vapaaehtoisten saapumista, tai sitten etsintä pitkittyy viikkojen uurastukseksi. Havaintojen puute etsittävän liikkeistä vaikeuttaa löytämistä.
   Vaikka toimintamme on joskus raskasta, en ole koskaan harkinnut lopettamista. Monille vapaaehtoisille toiminta on henkireikä. Jokainen kadonneen löytyminen kunnossa on tähtihetki. Vaikka kadonnut löytyisi menehtyneenä, on omaisille suuri helpotus saada asialle päätepiste.
   Vapepa-toiminta soveltuu lähes jokaiselle, sillä teemme monenlaisia tehtäviä. Erityisesti toivomme mukaan innokkaita nuoria, jotka eivät kaihda luonnossa säiden armoilla liikkumista. Tärkeintä kuitenkin on, että jokaisella jäsenellä on sydän paikallaan ja aito halu auttaa ihmisiä mihin kellonaikaan tahansa. Myös kärsivällisyys on valttia.
   Saisimme aikaiseksi paremman maailman, kun jokainen nipistäisi itseään, hidastaisi hiukan tahtiaan ja huomioisi ympärillä olevat ihmiset ja tapahtumat. Välittäminen ja avun tarjoaminen eivät maksa mitään eivätkä vie juuri aikaakaan, mutta apua tarvitsevalle ne ovat korvaamattomia.

MARIA-MELINA VÄYRYNEN

Artikkeli on osa lehteä 6/2013