Rakkaus ei kysy ikää eikä laske ryppyjä

13.2.13

Rakkaus ei kysy ikää eikä laske ryppyjä

Professori Kaarina Määttä tutki seniorien rakkautta ja kirjoitti siitä kirjan.

Läheiset ihmissuhteet, perhe ja rakkaus ennustavat onnistuvaa ikääntymistä. Ne ovat myös hyvä stressin suoja ja oiva terveysvakuutus.
   ”Ystävät ovat lyhtyjä elämänpolulla, eivät voi lyhentää matkaa, mutta tekevät sen valoisammaksi.” (Inkeri 80 vuotta, uusystävystynyt leskeydyttyään 52 vuotta kestäneestä avioliitosta).
   Ikääntyneistä puhuttaessa uutiskynnyksen ylittävät helposti kielteiset mielikuvat: riittämätön hoito, märät vaipat, huono ravitsemus, yksinäisyys ja liian vähäinen henkilökunta. Silti hyvää ja onnellistakin ikääntymistä on. Monille ikääntyneille juuri kolmas ikä on vapautta vastuista ja mahdollisuutta tehdä mitä itse haluaa. Myös rakkaudelle on tilaa.
   Lapin yliopiston professori Kaarina Määttä on tutkinut rakkautta ja julkaissut siitä kymmenen kirjaa. Ikääntyneiden rakkauselämä on ollut aika lailla tutkimaton alue ennen Määtän tutkimustyötä. Vuonna 2005 häneltä ilmestyi kirja Seniorirakkaus.

Kyky rakastaa
ei katoa

– Rakkauden lumous ei haihdu koskaan, ei ikävuosienkaan karttuessa. Ei rakkaus katso ikää eikä laske ryppyjen määrää. Tunteet ja kyky rakastaa eivät katoa iän myötä. Ikääntyneiden rakkaudesta kuitenkin puhutaan vähän, ja se saattaa aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, Määttä sanoo.
   Kaarina Määttä haastatteli kirjaansa varten 117 iältään 50–92-vuotiasta. Haastateltujen kokemukset ja ajatukset kertoivat, mitä senioreiden sielussa ja sydämissä todella tapahtuu.
   – Vanhimmatkin puhuivat rakkauden tunnelatauksen voimakkuudesta, kuinka ikääntyneenäkin voi haltioitua ja lumoutua tai kuinka vahvasti voi iskeä amorin nuoli. Moni rakkaustarinansa kertonut on juhlinut kultahäitä, jotkut jopa kruunuhäitä 65 avioliittovuoden jälkeen. Joillakin yhteinen taival on vasta alullaan ja käynnistynyt ikääntyneenä.
   ”Vaikka ulkoinen olemus muuttuu, tunne-elämä säilyy voimakkaana ja havaintokyky herkkänä. Viis rypyistä ja harmaakaihista, kun vielä voimme käyttää molempia aivopuoliskoja toistemme iloksi.” (Martti 67 vuotta).
   – Seniorit osoittavat, että korkeasta iästä huolimatta heidän ei tarvitse jäädä seuraamaan elämää sivusta tai syrjästä, vaan he voivat olla täysillä mukana. Elämänkokemukset vaan vahvistavat otetta elämään tavalla, jota kiinalainen sananlasku painottaa toteamalla: ”Kokemuksen kukka kantaa viisauden hedelmää.”

Rakkaus
nuorentaa

Tämän päivän senioreilla on juuret sota-ajassa. Usea on elänyt raskaan sota-ajan sekä takaiskuja toisensa jälkeen. Silti he vakuuttavat elämän hymyilevän. He ovat ylpeitä selviytymisestään ja vaikka elämässä on uhrauksia ja kipuja, mielessä on päällimmäisenä kiitollisuus.
   – Kyse on elämäntaidoista. Sitähän Aristoteleskin korosti toteamalla, kuinka ihmisen keho on täydellinen 35 vuoden ja sielu 50 vuoden iässä. Moni seniori nuortuu silmissä, kun nuoruuden kokemukset palautuvat tuoreena mieleen. Kauan sitten eletty nuoruus on osa ihmistä ja koettua nykyhetkeä, Määttä toteaa.
   Moni seniori osaa ajoittain olla nuorempi kuin nuoret konsanaan. Rakkaus heille – kuten nuoremmillekin – on monivivahteinen ja voimakas tunteiden pyörre. Moni kertoo, että elämä hymyilee, askel tuntuu keveämmältä ja lääkkeiden tarve vähenee. Ikääntyneet rakastavaiset hupsuttelevat ja nauru raikuu.
   ”Itsekin ihmettelemme, miten meistä on tällaisia pahanilkisiä kakaroita tullut.” (Terhi 58 vuotta).
   Eivätkä rakastavaiset tahdo uskoa todeksi, mitä heille on tapahtunut.
   ”Ei voi olla totta tämä toistemme löytämisen ihanuus. Nipistelen itseäni varmistaakseni, että elän.” (Marjatta 70 vuotta).

Vapaana työelämän
rasitteista

Ikääntyvät ovat vapaita työelämän rasitteista ja useilla heistä on kohtuullinen eläke turvaamassa taloudellisen vakauden. Lasten kasvatusvastuu on helpottunut. Nyt on aikaa itselle ja voi vapaammin tehdä, mitä haluaa.
   Rakkaus voi olla onnentäyteisempää, sille voi antautua enemmän, kun ei ole jännitettä työstä, asunnonhankinnasta tai lasten hoidosta. Kun vanhana rakastaa, se on parempaa kuin nuorena, sanoo moni haastateltu.
   – Aidoimmillaan kypsä rakkaus näkyy aktiivisina tekoina, antamisena, huolenpitona ja kiitollisuutena. Puolisot ovat toisilleen ymmärtäjiä, kuuntelijoita ja auttajia. Toisen läsnäolosta osataan nauttia ja iloita. Tieto siitä, että hiekka valuu tiimalasissa, antaa tunteelle syvyyttä ja kiitollisuutta siitä, että on voinut kokea rakkautta elämää ylläpitävänä voimana, Määttä sanoo.
   Kun elämä on ollut myrskyistä ja koettelemusten kirpaisemaa, toisen seura tarjoaa turvaisan tyyssijan. Yhteiset koti-illat, marjaretket, mökkeily ja puutarhanhoito virkistävät. Pienet vaivat unohtuvat, sillä tiedetään, ettei vanhuus tule yksin.
   Toisaalta on heitäkin, jotka ottavat takaisin menetettyjä vuosia ja hankkivat uusia kokemuksia.
   ”Eikö vähempikin riittäisi, ihmettelevät lapset.” (Sanni 74 vuotta)

Huolenpito ja
hyväksyntä tärkeää

Toisen antama huolenpito sekä ikääntymisen hyväksyntä ja arvostus ovat tärkeitä.
   ”Rakkaus on pitkän matkan juoksu, ei loppukiriä, mutta pitkä loppusuora. Kaksin on taakatkin keveämmät kantaa. Yhdessä olemme vahvat.” (Pekka, 53 vuotta)
   – Onnellisissa rakkaustarinoissa seniori kohtelee kumppaniaan huolehtien, hellien, kannustaen ja tukien. Eroottisuus rakentuu pienistä asioista. Näin rakkaus heijastuu ikääntyneenkin ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Se, että tulee hyväksytyksi ja rakastetuksi ilman ehtoja omana itsenään on arvoltaan kiistämätöntä erityisesti ikävuosien karttuessa, Määttä toteaa.
   ”Kun ajattelen elämääni taaksepäin, olisin valmis aloittamaan kaiken alusta samoin lupauksin ja ennen kaikkea saman tytön kanssa.” Leevi 82 vuotta, naimisissa 59 vuotta.

AULIKKI ALAKANGAS

Artikkeli on osa lehteä 6/2013