Aatoksia: ”Meillä ei ole riskiä hyväksikäyttöön”

3.4.13

Aatoksia

”Meillä ei ole riskiä hyväksikäyttöön”

Herätysliike Nokia Mission entinen johtaja Markku Koivisto tuomittiin vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen 17-vuotiaan pojan seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Helsingin Sanomat uutisoi 26.3. seuraavasti:
   ”Syytteen mukaan Koivisto oli saanut miehen uskomaan, että seksuaalinen kanssakäyminen oli osa miehen eheytymistä ja henkistä kasvua. — Koivisto myös lähetti uhrille alastonkuvia itsestään. Ne olivat osa todisteita.”
   On helppo osoitella sormella, mutta mitä tapahtuu meillä? Pitäisikö meidän ottaa oppia tuoreesta tapauksesta, joka ei ole laatuaan ainoa – puhumattakaan perheensisäisistä seksuaalisista hyväksikäytöistä, joita tietyissä herätysliikkeissä on tullut esille.
   Seurakunnan toiminta voi olla monelle seksuaalisesti rikkinäiselle ihmiselle liian helppo paikka langeta, sillä vastuunkantajiin luotetaan. Vielä kun toimintaympäristö on kristillinen, oletetaan, että seksuaaliset ohjenuorat ovat tiukimmillaan.
   Jokaisella tulisi kyllä olla mahdollisuus palvella seurakunnassa, mutta sen ohi ajaa lapsen oikeus 100-prosenttisen turvalliseen ympäristöön. Pitkään lapsi- ja nuorisotyötä tehneenä pystyn nopeasti listaamaan vaaran paikkoja: leirit, lasten nukkumaan laittamiset, fyysiset pelit, saunahetket ja esirukoustilanteet.
   Jos toimijoita ei tunneta tarpeeksi hyvin, turvallinen lähtökohta olisi, että kenellekään ei anneta päiväkerhoja tai muita ryhmiä yksin vastuulleen.
   Vähintäänkin toisen aikuisen lähettyvillä oleminen on suotavaa. Esimerkiksi esirukoustilanteissa ei ole tarpeellista, että nuori viedään suljettuun huoneeseen rukouspalvelijan kanssa, jottei rukousaiheita kuultaisi. Yhteinen tila voidaan jakaa kahteen osaan, jossa toisessa päässä muut ovat hartaudessa tai muussa toiminnassa ja toisessa päässä nuoren puolesta rukoillaan.
   Näköyhteys on hyvä säilyä. Nuorelta tulisi kysyä, voiko hänen päähänsäsä tai olkapäälleen laskea käden rukouksen ajaksi.
   Puhdas rikosrekisteriote alaikäisten kanssa toimiessa ei takaa mitään, sillä jokainen on ensikertalainen sortuessaan hyväksikäyttöön ensimmäistä kertaa.
   Työmuotojen vastaavien tehtävänä on huolehtia, että pelisäännöt tulevat kaikille vastuunkantajille selviksi, sekä valvoa toimintaa.

SEBASTIAN TYNKKYNEN

Artikkeli on osa lehteä 13/2013