Agnostikkoillassa pohdittiin kysymystä: Jumalaa ei ole?

17.4.13

Agnostikkoillassa pohdittiin kysymystä:

Jumalaa ei ole?

Oulun seurakuntien järjestämät pappien agnostikkoillat alkoivat viime viikolla Oulun vanhassa pappilassa. Kappalainen Päivi Jussila alusti aiheesta ”Jumalaa ei ole”.
   Illoissa keskustellaan ihmisiä askarruttavista asioista lopullisia vastauksia antamatta.
   Iltojen nimi juontuu sanasta agnostikko. Agnostikko uskoo, että ei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa.
   Päivi Jussila kysyi, pitäisikö meidän yrittää hahmottaa uusia muotoja ymmärtää jumaluus.
   Jussilan mukaan Jumala, josta kirkossamme puhutaan, vaikuttaa valitettavasti ihmisen luomukselta. Jumala on kuin ihminen, jolla on poikkeukselliset kyvyt. Hän palkitsee hyvin käyttäytyviä ja suuttuu typeryyksiä tekeville.
   – On ihme, että tällainen opetus Jumalasta on mahdollista vielä 2000-luvulla. Sen sijaan ei ole ihme, että mielipidetutkimusten mukaan monet eivät usko Jumalaan, eivät ainakaan sellaiseen, josta kirkko opettaa.
   Lapsen usko taivaan ylijumalaan on käynyt mahdottomaksi. Jussila kysyy, onko näin käynyt myös kirkon oppilauselmien Jumalalle.

Vanhan testamentin
jumala huvittava

Kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács kertoi pitävänsä Vanhan testamentin jumalakuvaa huvittavana. Jumala on neuroottinen ylipatriarkka, jonka pakkomielteenä on seksi.
   Kovácsin mukaan ei ole väliä, onko Jumala olemassa vai ei.
   – Miksi Jumalan pitäisi olla olemassa? Ei tarvitse kiusata toista, onko sinun vai minun jumalakuva oikea.
   Kovács tunnusti, ettei ole uskonut persoonalliseen Jumalaan pitkään aikaan.
   Kovácsin mukaan Jumalan on sanottu olevan inhimillisen järjen yläpuolella.
   – Onko hän sitä sen takia, että Jumalasta ei voi kertoa mitään vai sen takia, että hän ei ole olemassa?
   Kappalainen Stiven Naatus sanoi, että kuvamme Jumalasta on oma kuvamme. Jos Jumala on täynnä kaikkien kuvia hänestä, mitä Jumalasta jää jäljelle?
   Naatuksen mukaan tällaiset keskustelut auttavat ihmisiä pohtimaan kuvaansa Jumalasta ja löytämään itsestä vapaan jumalakuvan.

Papit joutuvat
uskottelemaan

Rauhan Aseman toimituspäällikkö Mikko Salmi sanoi, että hän ei usko Jumalaan tiedon tasolla vaan tunteen tasolla. Esimerkiksi ehtoollisliturgiassa on kohtia, joita hänen on järjellisesti vaikea niellä.
   Salmen mukaan monet papit ovat kriisissä, koska joutuvat uskottelemaan asioita ihmisille.
   Toinen asia, joka ahdistaa Salmea, on puhuminen Jumalan tahdosta.
   – Mistä puhuja voi tietää, mikä on Jumalan tahto. Se joka sanoo näin, asettuu Jumalaksi.
   Mies yleisön joukosta kertoi olevansa tilaisuuden pappien kanssa melkein kaikesta eri mieltä. Hänen mukaansa papit eivät usko Raamatun Jumalaan ja Herraan Jeesukseen Kristukseen.
   Raamattu kertoo miehen mukaan, että pakanoille Kristus on hullutusta. Uskoa ei saa järkeilemällä vaan Jumala lahjoittaa sen kuulemisen kautta.
   – Jeesus sanoi, että ei ilmaise itseään maailmalle vaan niille, jotka elävät Jumalan tahdon mukaan. Jumalan tahto on Sanassa.
   – Joka uskoo Raamatun Jeesukseen, saa Pyhän hengen. Usko Jeesukseen on tietoa ja Jumalan tuntemista, koska se on Jumalan lahja.
   Miehen puheenvuoron jälkeen nainen yleisön joukosta sanoi, että juuri tällaisten puheiden takia hän erosi kirkosta.
   – Olen elänyt näiden asioiden kanssa, mutta siitä huolimatta olen Heikki Räisäsen lainausta käyttäen kulttuurikristitty.
   Teologian tohtori Heikki Räisäsen mukaan ”kulttuurikristitty” kuvaa ihmistä, joka tiedostaa omien juuriensa olevan kristinuskossa ja suhtautuu siihen myönteisesti, vaikkei uskokaan moniin sen sisältämiin asioihin.
   Naisen mukaan evoluutio osoittaa tarpeen uskolle Jumalaan. Kun älyllinen kehitys oli edennyt tarpeeksi, ihminen kysyi miksi.
   Ihmisen on saatava selitys. Tiede kertoo mitä, mutta ei miksi, vaikka nämä kysymykset kulkevat koko ajan mukanamme.

PEKKA HELIN

Pappien agnostikkokeskusteluillat
Vanhassa pappilassa, Asemakatu 6, torstaisin klo 18.
18.4. Kaste ei pelasta, Mikko Salmi.
25.4. Ristin kuolema oli turha, Stiven Naatus.
2.5. Taivas on jo täynnä, Árpád Kovács.

Keskusteluja voi seurata myös suorana netissä osoitteessa www.virtuaalikirkko.fi.

Artikkeli on osa lehteä 15/2013