Lukunurkka: Karkkipäivä peruttu!

17.4.13

Lukunurkka

Karkkipäivä peruttu!

”Pienestä pitäen tunsin suunnatonta himoa makeaa kohtaan, ihania suussa sulavia sokerinpaloja, keksejä ja piparkakkuja, suklaapatukoita, kaikenlaisia karamelleja, jäätelöä ja kakkuja…”
   Näin tunnustaa Hanna Koljonen uusimassa teoksessaan. Teos on kertomus vaikeasta taistelusta kaikenvoittavaa makeanhimoa kohtaan. Se on matka ylhäältä alas, ilosta suruun, taivaasta helvettiin, Mount Everestin huipulta kohti Mariaanien hautaa. Miten päästä irti riippuvuudesta? Mistä saa apua? Kuinka jäädään henkiin?
   Sokerihullu kertoo tarinaa sanoin ja kuvin. Värikäs, koskettava ja mukaansatempaava kuvitus kertaa vaikeuksia, hyviä ja huonoja päiviä. Matka on raju ja rujo, epämiellyttävän tuttu, helposti tunnistettava ja jopa humoristinen.
   ”Sokerin menettäminen on ollut vähän kuin parhaan ystävän menetys. Ystävän, joka on kuiskinut kauniita sanoja korvaan, mutta paljastunut kaikkien yhdessä vietettyjen vuosien jälkeen pelkäksi petturiksi.”
   Makea on pahan olon voittaja, aiheuttaja ja helpottaja, turvallinen pakopaikka ja lohdutus elämänmenon pyörteissä.. Elämä kääriytyy sen ympärille. Tottumuksesta tulee suuri makunautinto ja iso riippuvuus. Tunne, ettei voi olla ilman. Tunne, että elämä räjähtää ilman sitä.
   Hanna Koljonen tuo esille taistelunsa, voittonsa ja tappionsa. Taistelun rajuus on epämiellyttävää ja kovin realistista. Hän tiedostaa ongelmansa, hän etsii apua taivaasta ja jopa helvetistä. Eheytyminen on ratkaisujen tekemistä ja niistä tiukasti kiinni pitämistä.
   Sokerihullu on Hanna Koljosen toinen teos. Esikoisteos, Syliinvaellus Intiaan kertoi matkasta Intiaan Äiti Ammanin luo. Uusin on väkevä, värikäs ja tunteikas teos yhden pienen ihmisen taistelusta, läpileikkaus onnistumisista ja epäonnistumisista. Kerronta sanoin ja kuvin menee ihon alle, tunnemyrsky leviää sivujen ja aukeamien läpi, se synnyttää monenlaisia tuntemuksia.
   Sokerihullu on rehellinen tilitys ja kasvutarina, se jyskyy ja paukkuu, repii rikki ja sitoo haavat. Sarjakuvateos on terapeuttinen ja puhutteleva.

JUHA VÄHÄKANGAS

Artikkeli on osa lehteä 15/2013