Jouko Lankinen

Tuiran seurakunnan kirkkoherranvaali

24.4.13

Tuiran seurakunnan kirkkoherranvaali

Tuiran seurakunta on Suomen 8. suurin seurakunta. Se ulottuu Tuiran kaupunginosasta pohjoisessa Toppilan ja Rajakylän kautta aina Ritaharjuun ja Herukkaan asti. Seurakuntaan kuuluvat myös opiskelijoiden ja lapsiperheiden kansoittamat Linnanmaa, Kuivasjärvi ja Jylkynkangas. Alueella asuu yli 31 000 seurakuntavaaleissa äänioikeutettua, eli viimeistään varsinaisena vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyttä seurakunnan jäsentä. Keskisuuren kaupungin verran siis.

Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 26.5.2013, jolloin ehdokkaista äänestetään Tuiran kirkossa pidetyn messun jälkeen klo 11.30–20.00. Ennakkoon voi äänestää 20.–24.5.2013 klo 9–18 Tuiran kirkkoherranvirastossa. Sekä kirkko että kirkkoherranvirasto sijaitsevat osoitteessa Myllytie 5.

Kaikille avoin vaalipaneeli pidetään sunnuntaina 19.5.2013 klo 19
Tuiran kirkolla. Ehdokkaisiin voi tutustua myös vaalisivustolla
www.oulunseurakunnat.fi/vaalit, lukemalla tämän aukeaman ja jututtamalla heitä kirkkokahveilla vaalisaarnamessujen jälkeen.

Rauhan Tervehdys kysyi kolmelta vaalisijalle asetetulta ehdokkaalta seuraavat kysymykset:

1. Keitä kuuluu perheeseesi ja mitä harrastat vapaa-ajallasi?

2. Kerro työhistoriasi lyhyesti.

3. Mitkä ovat vahvuutesi pappina / kirkkoherrana?

4. Mikä on suhteesi kirkon herätysliikkeisiin?

5. Sallisitko seurakunnassasi messut, joihin ei hyväksytä naispappeja, kutsutaan erityisesti seksuaalivähemmistöjen edustajia tai tanssitaan?

6. Miten aiot välttää byrokraatiksi muuttumisen?

7. Oulun seurakuntayhtymä linjasi alkuvuonna, että se aikoo luopua 30 prosentista kiinteistöistään kymmenen vuoden aikana. Minkä Tuiran seurakunnan kiinteistön olisit valmis myymään ensimmäisenä?

8. Kerro mieleenpainunein työtilanteesi?

9. Millä keinoilla seurakunta voisi tavoittaa heitä, jotka eivät osallistu aktiivisesti seurakunnan toimintoihin?

10. Kehu molemmat kilpakumppanisi.

11. Jokerikysymys – vastaa yhteen kysymyksistä:

a) Seurakuntasi tekee kalenteria kerätäkseen rahaa lähetystyölle.
Poseeraisitko kalenterissa ja millainen kuvasta tulisi?
b) Mihin tositelevisio-ohjelmaan osallistuisit ja miksi?
c) Kerro kristillinen vitsi.

1. vaalisija

Niilo Pesonen

hiippakuntadekaani, Oulun hiippakunnan tuomiokapituli

1. Perheeseeni kuuluu opettajana toimiva vaimoni ja neljä lasta. Lisäksi meillä on Lapin porokoira. Vapaa-aikani kuluu perheen ohella mökkeilyssä, retkeilyssä, joukkueurheilulajeissa ja kirjojen parissa.

2. Minut on vihitty papiksi vuonna 1994 Tuiran seurakuntaan, jossa toimin vuoteen 2006. Tästä ajasta olin välillä pari vuotta tutkijan tehtävissä Helsingin yliopistossa. Vuodesta 2006 olen toiminut Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntadekaanina.

3. Pappina koen tärkeimmäksi asiaksi kutsumuksen tähän tehtävään. Mielestäni olen ihmisläheinen ja pidän tiimityöskentelystä. Kirkkoherranakin vahvuuteni ovat ihmisten johtamisessa.

4. Herätysliikkeet ovat mielestäni rikkaus kirkollemme. Itselleni herännäisyys on tärkeä herätysliike eli olen niin sanottu körtti.

5. Kirkkomme on kansankirkko, jonka seinien on kestettävä sekä perinteisemmin että edistyksellisemmin ajattelevat seurakuntalaiset. Toisessa tapauksessa kehitys johtaa pienten kirkkokuntien syntyyn, mikä ei ole hyväksi kristilliselle uskolle eikä suomalaisille. Yhteisiin sääntöihin on kuitenkin sitouduttava, mikä tarkoittaa sitä, että kirkon työntekijän on toimittava yhteistyössä työtoveriensa kanssa. Sen sijaan seurakuntalaisella on oikeus valita toiminnot, joihin hän osallistuu.
   Toiveeni on, että kaikki seurakuntalaiset voisivat löytää paikkansa seurakunnan yhteisistä jumalanpalveluksista. Joskus saattaa tästä huolimatta olla hyvä kutsua esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä erityisesti heille suunnattuun tilaisuuteen.
   Niin sanottu liturginen tanssi on kulttuuriin liittyvä asia. Afrikassa olen osallistunut jumalanpalveluksiin, joissa tanssi oli luonteva osa messua. Suomalaiseen jumalanpalvelusperinteeseen se ei ole kuulunut, mutta mikäli tilanne on sopiva, voi myös liturginen tanssi olla luontevaa.

6. Seurakuntalaiset ja heidän kanssaan vietetty aika sekä osallistuminen mahdollisuuksien mukaan perustyöhön estänevät ajautumisen liian kauas seurakunnan todellisuuden ymmärtämisestä.

7. En halua nimetä yksittäistä kiinteistöä perehtymättä tarkemmin selvitykseen, joka asiasta on tekeillä. On selvää, että nykyinen taloudellinen tilanne vaatii säästöjä. Mielestäni nämä säästöt on parempi etsiä kiinteistöistä kuin henkilöstöstä.

8. Eräs hauska tapahtuma, joka tosin asettaa opettajan taitoni kyseenalaiseksi, tulee mieleeni. Olin käynyt päiväkodissa pitämässä niin sanotun pikkukirkon. Jälkikäteen kuulin, että eräs pikkupoika oli kertonut, että päiväkodissa käyneellä papillakin on kaksi poikaa. Noiden poikien nimet olivat kuulemma Jeesus ja Jumala.

9. Seurakunta voi pyrkiä näkymään aktiivisesti esimerkiksi tiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa. Edelleen seurakunnan toimintaa täytyy aina kehittää siten, että se palvelee seurakuntalaisia. Mielestäni mikään ei kuitenkaan voita henkilökohtaista kohtaamista. Se voi olla seurakunnan työntekijän tapaaminen tai yhtä hyvin toisen seurakuntalaisen kohtaaminen.

10. Jouko ja Ari-Pekka ovat molemmat olleet työtovereitani. Molemmista Tuira saisi kirkkoon sitoutuneen kirkkoherran, joka olisi asiansa osaava ja ihmisläheinen.

11. Jokerina kalenterikysymys: Totta kai poseeraisin. Kuvan tulisi liittyä jotenkin lähetystyön tukemiseen seurakunnassa ja mahdollisuuksien mukaan sen tulisi olla hauska. Esimerkiksi kuva jostain sählyturnauksesta, jolla kerättäisiin varoja lähetystyölle.

Niilo Pesosen vaalisaarna kuullaan
sunnuntaina 28.4. kello 10 Tuiran kirkossa.

2. vaalisija

Jouko Lankinen

seurakuntapastori, Oulun tuomiokirkkoseurakunta

1. Perheeseeni kuuluu puolisoni Anneli, kolme aikuista lasta sekä kaksi lapsenlasta. Harrastan kuntoliikuntaa kohtuullisina annoksina, purjehtimista ja rannoilla kuljeksimista.

2. Olen toiminut seurakuntapappina Oulujoen (seurakuntapastori, 1983–1985) , Oulunsalon (vs. kappalainen, 1993–1994), Lumijoen (vs. kirkkoherra, 1994–1995) sekä Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa (seurakuntapastori).
   Suomen Lähetysseuran palveluksessa olen ollut vuosina 1986–1993 nuoriso- ja opiskelijasihteerinä, tiedotus- ja julistustehtävissä sekä lähetystyöntekijänä (Botswana).
   Oulun hiippakunnan hiippakuntasihteerin virassa vastuualueena yhteiskunnallinen työ ja diakonia toimin vuosina 1997–2010. Vuosina 2009–2012 toimin Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön johtajana.

3. Minulla on pitkä ja monipuolinen työura. Tunnen seurakunnan työtä monelta kantilta. Olen hoitanut seurakuntien työntekijöitä koskevia koulutusasioita ja seurakuntatyön kehittämiseen liittyviä tehtäviä tuomiokapitulissa sekä toiminut pitkään seurakuntien työntekijöiden työnohjaajana. Minulla on riittävästi esimieskokemusta lähetystyön vuosilta Botswanassa, Lumijoen seurakunnasta ja Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

4. Lapsuudenkotini hengellinen perintö on lestadiolainen uusheräys. Koen hengenheimolaisuutta ajatuksieni ja teologiani osalta eniten herännäisyyden kanssa. En ole aktiivisesti mukana toiminnassa enkä luottamustehtävissä missään herätysliikkeessä.

5. Seurakunta tekee työjärjestyksensä messujen toimittamisen osalta itsenäisesti ja riippumattomana. Seksuaalivähemmistöt ovat tervetulleita kirkkoon siinä kuin kaikki muutkin. En näe estettä, mutta en myöskään erityistä tarvetta kutsua seksuaalivähemmistöjä messuun. En näe ylipäätään tarvetta erillisten messujen järjestämiselle jonkin tietyn taipumuksen tai samanlaisten mielipiteiden ja näkemysten perusteella. Messusta on tullut jonkinlainen kirkon sisäisten kiistojen näkyvä ilmentymä. Tanssi taidemuotona ei ole poissuljettu jumalanpalveluksen yhtenä elementtinä niin kuin ei mikään mukaan taidemuoto, kun se tukee messun olemusta.

6. Sitä tuskin voi välttää kukaan, joka tulee valituksi. Riittävä määrä papin perustyötä pitää tasapainoa yllä.

7. Joku seurakuntakodeista. Ennen päätöstä pitäisi perehtyä niiden toimintaan ja käyttötarpeeseen.

8. Olin Lestijärven piispantarkastuksen notaarina pilkkikilpailussa. Minulle ei oltu hankittu kalastuslupaa kunnasta. Paikallinen nimismies kurvasi jäälle Saabilla tarkistamaan luvat. Myöhemmin Oulussa sain kutsun liikkuvan poliisin kuulusteluun. Piispa antoi mukaan lähetteen suljetussa kuoressa. Sakot siitä tuli, mutta tuomiokapituli maksoi ne.

9. Miksi kaikkien pitäisi osallistua? Osa ei jaksa tai osallistuminen ei muuten vaan huvita. Seurakunnan pitäisi mennä myös sinne missä ihmiset luontaisesti ovat ja kokoontuvat ja olla läsnä. Seurakunnan jäsenyys on paljon enemmän kuin jäsenten aktiivista osallistumista.

10. Entinen esimieheni Niilo olisi vakaa ja turvallinen seurakunnan johtajana. Ari-Pekalla on paras tuntuma seurakuntalaisen elämän arkeen pitkän peruspapin työn kautta.

11. Jokerina vitsi: Kirkkovaltuuston puheenjohtaja piti syntymäpäiväpuhetta kirkkoherralle: ”Meillä on tällainen vaatimaton lahja näin mitättömälle miehelle”. Puheen jälkeen toinen luottamushenkilö huomautti, että nyt loukkasit kirkkoherraa. Tämä pyysi uutta puheenvuoroa ja totesi: ”Sitä minä vaan, että ei meistä ole puhujiksi”.

Jouko Lankisen vaalisaarna kuullaan
sunnuntaina 5.5. kello 10 Tuiran kirkossa.

3. vaalisija

Ari-Pekka Metso

kappalainen, Oulun tuomiokirkkoseurakunta

1. Perheeseeni kuuluu puoliso Leena, kaksi opiskelevaa tytärtä, molempien vanhemmat ja koira. Harrastan lueskelua, liikuntaa, musiikkia, tietotekniikkaa, kulttuurimenoja, historiaa ja matkustelua.

2. Kirkollisen työurani olen aloittanut nuorisotyön apuohjaajana Tuiran seurakunnassa 1982. Työskentelin seurakuntapastorina Tuirassa 1990–2000, ja vuodesta 2000 lähtien olen ollut Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kappalaisena. Nuorena pappina työskentelin jonkin aikaa myös osa-aikaisena sotilaspastorina.

3. Mielestäni kykenen erottamaan oleellisen epäoleellisesta ja pyrin katsomaan asioita aina seurakuntalaisten näkökulmasta. Seuraan laaja-alaisesti maailman tapahtumia ja peilaan niitä kristilliseen elämän- ja maailmankatsomukseen. Papin työssä pidän elämän ja olemassaolon kysymysten pohtimisesta seurakuntalaisten kanssa älyllistä näkökulmaa unohtamatta. Kirkkoherrana olisin hyvin tasapuolinen työntekijöitä kohtaan ja pitäisin huolta siitä, että työyhteisön rakenteet, joilla töitä organisoidaan ja jotka auttavat työntekijöitä jaksamaan, olisivat kunnossa. Hallinnollisesti olisin tarkka siitä, että asiat tulisivat oikein hoidetuiksi ja että säädöksissä pitäydyttäisiin.

4. Minulla ei ole herätysliiketaustaa, mutta vaikutteita on varmaan tullut joka suunnalta. Herätysliikkeet ovat kirkkomme rikkaus, vaikka niihin liittyy myös ongelmia ja sisäänpäin lämpiävyyttä. Kannatan seurakuntien läheistä ja tasapuolista yhteistyötä herätysliikkeiden kanssa siten, että kirkon yhteisestä virallisesta linjasta ei tingitä.

5. En sallisi seurakunnassani messuja, joihin ei hyväksyttäisi naispappeja. Seksuaalivähemmistöjen messuja ei tarvita. On vain messuja, joihin aivan kaikki ovat tervetulleita. Seurakuntalaiset kokoontuvat vuorovaikutukseen Jumalan ja toistensa kanssa eivätkä minkään ihmisessä olevan ominaisuuden ympärille. Tanssiminen joissakin messuissa on mielestäni ok, kunhan se sopii kaikin puolin kontekstiin.

6. Toimisin vain sen byrokratian mukaan, jonka laki määrää ja joka on yhteisenä käytäntönä Oulun seurakuntayhtymässä. Kaiken, mikä on mahdollista, päättäisin yhdessä työyhteisön kanssa, jossa on suurin viisaus töiden organisoimiseksi ja tekemiseksi.

7. Ensin pitää tehdä tilojen käyttöasteanalyysi. Myös alueiden asujaimiston kehityssuunta pitää ennakoida. Täytyy myös laskea, paljonko rahaa säästyy tilan myymisestä. Myytävää kohdetta en osaa nimetä, koska sen löytäminen edellyttää ensin edellä mainitun kokonaisarvion tekemistä.

8. Yleensä mitä tahansa työtilanne, jossa pohditaan täysin avoimesti ja ennakkoluulottomasti elämän ja olemassaolon kysymyksiä. Ne ovat hyvin antoisia ja papin työn parasta antia.

9. Seurakunnan palveluiden pitäisi olla hyvin helposti saatavilla ja tilattavissa myös netin kautta. Voidaan järjestää kohdennettua kokoon kutsuvaa toimintaa tietyille ihmisryhmille. Sosiaalinen media on myös luonteva tapa tavoittaa niitä, jotka harvemmin osallistuvat seurakunnan toimintaan. Mielekkäälle monimuotoiselle vapaaehtoistoiminnalle täytyy luoda lisää mahdollisuuksia. Seurakuntalaiset kyllä ottavat yhteyttä seurakuntaan, kun kokevat tarvitsevansa kirkon palveluita.

10. Jouko ja Niilo ovat hyviä ja kehityskelpoisia miehiä. Minun jälkeeni he ovat ilman muuta parhaita ehdokkaita Tuiran kirkkoherraksi 😉

11. Jokerina vitsi: Teksti erään lehden kuolinilmoituksessa 4.10.2004: ”Haudattiin omaisten kanssa. Lämmin kiitos osanotosta.”

Ari-Pekka Metson vaalisaarna kuullaan
sunnuntaina 12.5. kello 10 Tuiran kirkossa.

Artikkeli on osa lehteä 16/2013