Viisikielinen ilmestyy ensi vuoden alussa

9.4.13

Viisikielinen ilmestyy ensi vuoden alussa

Viidennen herätysliikkeen laulukirja Viisikielinen ilmestyy ensi vuoden maaliskuussa. Näin kertoo laulukirjan toimituskunnan puheenjohtaja Timo Rämä. Hän on Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen entinen lähetysjohtaja.
   Laulukirjaan tulee noin 400 laulua. Määrä voi kuulostaa paljolta, mutta Rämä huomauttaa, että karsittavaa materiaaliakin on ollut paljon: noin 3 000 laulua.
   Runsaat kolmesataa laulua on jo valittu. Jäljellä on runsaat 100 mahdollista laulua sekä aiemmin julkaistun kokeiluvihkon 55 laulua, joista valinta tulee ennen vuoden loppua tehdä. Tällöin valmis materiaali toimitetaan kustantajalle.
   Rämän mukaan Viisikielisen kokoamisessa käytiin läpi muidenkin herätysliikkeiden lauluja, vaikka pääosa kirjan lauluista onkin viidesläistä perinnettä.
   Ainakin evankelisen liikkeen Siionin kanteleesta ja körttien Siionin virsistä tulee lauluja Viisikieliseen. Listoilla on ollut muun muassa körttien Soi virteni kiitosta Herran.
   Viidesläistä perinnettä edustavat muun muassa Golgatan veressä voima on, Ristin luona paras paikka on, Kun joku on lähellä Jeesusta ja Armolaulu.
   Kaikilla muilla neljällä herätysliikkeellä on laulukirjansa, jotka ovat syvästi muokanneet liikkeitä. Rämä toivoo, että Viisikielisellä on sama vaikutus viidesläisyyteen.
   – Tämä on kenties utopistinen ajatus, mutta toivon, että laulukirja kokoaa joukkojamme ja yhdistää viidesläisiä järjestöjä.
   Viisikielistä tekevät Suomen Raamattuopisto, Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Kansan Raamattuseura, Opiskelija- ja Koululaislähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä ja Medialähetys Sanansaattajat.
   Viidenneksi herätysliikkeeksi nimitetään Suomessa evankelioivaa herätyskristillisyyttä, jonka synty ajoittuu sotien jälkeiseen aikaan. Viidesläisyys on opillisesti konservatiivinen.
   Viisikielinen voisi Rämän mukaan heijastella viidesläisiä näkemyksiä ja jopa ohjata liikkeen teologisia painotuksia.

Laulukirjaa
ei ole ollut

Viidesläisellä liikkeellä ei ole ollut yhteistä laulukirjaa vaan hajanaisia vihkoja tai jopa powerpoint-esityksiä, joista lauluja on laulettu erilaisissa tilaisuuksissa.
   Yhteisen laulukirjan puute on ollut ilmeinen.
   – Kirjasta on puhuttu parikymmentä vuotta. Kirja lähti lopulta syntymään liikkeen johtajien vapaamuotoisista kokoontumista, jotka käynnistyivät muutama vuosi sitten.
   Rämän mukaan Viisikielinen on jaotettu teologisemmin kuin monet vastaavat kirjat. Ensimmäisellä osastolla ovat esimerkiksi yhteys Kristukseen, Pyhän Hengen teologia ja sovitustyö. Toinen osasto on puolestaan koottu teemoilla miten ihminen kohtaa Jumalan, herätys ja kääntymys. Tämä tematiikka leimaa eniten kirjaa muiden herätysliikkeiden laulukirjoihin verrattuna.
   – Toinen Viisikielisen muista vastaavista laulukirjoista erottava piirre on lähetystyöhön liittyvä laulumateriaali, Rämä toteaa
   Myös kirkkovuosijaottelu on mukana uudessa kirjassa. Nuorille ei ole omaa osastoa ollenkaan, sillä Rämän mukaan materiaali osuu muutenkin nuoreen pirtaan.
   Laulujen sanoma ja sisältö noudattavat Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen mukaista Kristus-keskeisyyttä.

Laulut käyty
läpi tarkkaan

Rämän mukaan lauluja on käyty läpi perusteellisesti, jotta jälkikäteen ei sanottaisi, että jonkun poisjätetyn laulun olisi sittenkin pitänyt päästä herätysliikkeen yhteiseen laulukirjaan. Rämä myös toivoo, että kirjaan ei pääse sellaista materiaalia, joka ei ansaitse klassikon asemaa.
   Aika näyttää, saako Viisikielinen samanlaista asemaa kuin muiden liikkeiden laulukirjat.
   – Etukäteen sitä on vaikea sanoa. Tässä on oltava hyvin nöyrä, mutta toivotaan niin.
   Kirjan toimituskunta päättää, mitä laulukirja pitää sisällään. Rämä huomauttaa, että yleisöäänestyksissä herätysliikkeen jäsenet ovat saaneet ehdottaa omia suosikkejaan ja ehdotuksiin on myös jossain määrin suostuttu. Noin 15–20 laulua onkin hyväksytty kirjaan puhtaasti yleisöäänestyksiin perustuen.
   Kuuden järjestön yhteinen työ on sujunut Rämän mukaan ristiriidoitta. Jos joku järjestö ei ole saamassa mieleistään laulua yhteiseen kirjaan, järjestölle on annettu veto-oikeus, jolla laulu pääsee kuin pääseekin Viisikieliseen.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 14/2013