Kerro, kerro kukkanen

19.6.13

Kerro, kerro kukkanen

Pioni on näyttävistä kukistaan huolimatta kainouden, ujouden ja häveliäisyyden vertauskuva. Kukilla ja kasveilla on haluttu viestittää ihannemorsiamen ominaisuuksista.

Lemmikki

Tämän kasvisuvun nimesi Elias Lönnrot 1800-luvun puolivälissä. Pohjana lienee ollut kansan laajalti Lounais-Suomessa ja Hämeessä kasvista käyttämä nimitys lemmenkukka tai lemmenkukkanen. Monissa muissa kielissä tätä sievää sinistä kukkaa kutsutaan nimellä, joka suomennettaisiin ”älä unohda minua”.
   Lemmikkiä on pidetty herkän lemmen, uskollisuuden ja ikuisen rakkauden symbolina. Siihen lienee vaikuttanut kukan väritys: sininen on ystävyyden ja nuoren rakkauden väri.

Kielo

Suomen kansalliskukka on alkukesän kauneimpia ja helpoimmin saatavilla olevia luonnonkasveja. Suomessa se kukkii kesäkuussa. Sen tuoksu tuo mieleen kesän.
   Monien muiden valkoisten kukkien tapaan kielo edustaa puhtautta ja Neitsyt Marian lempeyttä. Kevään ja alkukesän kukkana sen kerrotaan symboloivan myös toivoa ja uutta elämää.

Myrtti

Myrtin historia rakkauden ja häiden kasvina ulottuu ainakin antiikin Kreikkaan asti. Siellä myrtti tunnettiin rakkauden jumalattaren Afroditen kasvina.
   Israelilaisten parissa morsiamen koristeena oli myrttikruunu, joka oli rakkauden ja ilon vertauskuva. Morsiuskruunua on käytetty monissa muissakin maissa. Englannissa on ollut tapana laittaa myrtin oksa morsiamen kukkakimppuun täydellisen rakkauden toivotuksena.
   Keskiajalla myrtti yhdistettiin Vanhan testamentin hyveelliseen kuningatar Esteriin, sekä monen muun kukan tavoin Neitsyt Mariaan. Myrttikruunu kuului morsiamen asuun, mutta vain, jos morsian oli neitsyt. Sen pitäminen oli sakon uhalla kielletty morsiamilta, jotka eivät olleet neitsyitä.
   Aikoinaan Suomessa myrtti on kuulunut kodin kasveihin. Nykyään tämän onnea ja rakkautta tuovan oksan voi kuitenkin hankkia kukkakaupan kautta.

Pioni

Pionin komeat kukat sopivat kauniisti koristamaan morsianta ja kirkkoa. Näyttävistä kukistaan huolimatta pioni on kainouden, ujouden ja häveliäisyyden vertauskuva. Pioni on rinnastettu ruusuun, mihin viittaa esimerkiksi sen saksankielinen nimi ”helluntairuusu” ja ruotsin kielen ”talonpoikaisruusu”. Kiinassa pionia arvostettiin kukkien kuninkaana, ja se ilmaisi rikkautta ja kunniaa.
   Välimeren alueella luonnonvaraisena kasvava vuoripioni tunnettiin lääkekasvina. Antiikin Roomassa eläneen oppineen Pliniuksen mukaan se auttoi muun muassa mustasukkaisuuteen ja vatsakipuun.

Muratti

Muratti sopii ulkonäkönsä puolesta mainiosti nykyajan morsiuskimppuihin ja juhlakoristeluihin. Ikivihreänä sitä on pidetty uskollisuuden vertauskuvana. Sen on myös ajateltu tuovan onnea ja rakkautta.
   Muratti kiipeää puunrunkoa tai seinää vasten, eikä pysy pystyssä ilman tukea. Siten sen on ajateltu kuvaavan kiintymystä toiseen ihmiseen. Toisaalta muratin peittämä puu alkaa ennen pitkää kärsiä ja saattaa jopa kuolla. Siten muratti muistuttaa myös siitä, että toiseen ei pidä takertua niin lujasti, että suhde alkaa tuntua kuristavalta.

Ruusu

Ruusua on arvostettu jo vuosituhansien ajan. Esimerkiksi Egyptin faaraoiden haudoissa on ollut merkkejä ruusuista.
   Ruusun värisävyihin on yhdistetty erilaisia merkityksiä. Punainen ruusu kuvastaa rakkautta. Mitä hehkuvampi punaisen sävy, sitä tulisempaa rakkautta se edustaa. Punainen ruusu yhdistetään myös kauneuteen, kunnioitukseen ja rohkeuteen. Keltaisella ruusulla voi todistaa kiihkeää rakkautta, mutta sillä on ilmaistu myös mustasukkaisuutta. Vaaleanpunainen ruusu kertoo romanttisista tunteista. Valkoinen ruusu kuvastaa nöyryyttä, viattomuutta ja puhtautta. Valkoinen ja punainen ruusu ovat yhdessä liiton merkki.

Lilja

Komeat liljat ovat yleistyneet morsiuskimpuissa. Erityisesti valkoinen lilja edustaa siveyttä ja puhtautta. Monissa Neitsyt Mariaa esittävissä tauluissa voi nähdä liljoja.
   Liljalla on myös useita muita symbolimerkityksiä. Se kuvastaa valoa ja elämää. Se on yksi paratiisin kukista ja ylösnousemuksen symboli. Hedelmällisyyden kukkanakin liljaa on pidetty.

KAISA ANTTILA

Artikkeli on osa lehteä 22/2013