Sirkka-Maija Simojoki huolehtii kruunusta.(Kuvat: Kaisa Anttila)

Kruunu on morsiamen merkki

19.6.13

Kruunu on morsiamen merkki

Morsiamen asun voi kirjaimellisesti kruunata morsiuskruunulla. Oululaislähtöisen suvun hopeinen kruunu pääsee taas käyttöön loppukesästä. Kruunu voi olla kauniin koristeen lisäksi muistutus menneistä sukupolvista.

Morsiuskruunu on alun perin kuvastanut morsiamen neitsyyttä. Sen arvellaankin juontavan juurensa Neitsyt Mariaa esittäviin patsaisiin, joille on usein kuvattu kruunu. Morsiuskruunulla on vuosisatojen perinteet, joiden aikana sen suosio on vaihdellut. Nykypäivänä harvalla morsiamella näkee kruunua, mutta kokonaan se ei ole kadonnut morsiamen koristeiden joukosta.

Suvun kruunu yhdistää
Aikaisemmilla vuosisadoilla harvalla morsiamella oli mahdollisuutta ostaa omaa kruunua. Arvokas morsiuskruunu lainattiin esimerkiksi seurakunnalta. Nykyäänkin on olemassa seurakuntien ja muiden yhteisöjen omistamia kruunuja, joita morsiamet voivat lainata.
   Yksi tällainen löytyy Simelius-Simojoen sukuseuralta, joka lainaa sitä sukuunsa kuuluville tai siihen tuleville morsiamille.
   Sirkka-Maija Simojoki vastaa kruunusta ja sen kulkeutumisesta sitä pyytäneille pariskunnille. Hän kertoo, että kruunulla oli runsaasti lainaajia etenkin kruunun alkuaikoina 1990-luvulla.
   – Nykyään käyttäjiä on harvemmin. Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuulle ei tullut yhtään pyyntöä. Loppukesästä kruunu kuitenkin pääsee taas käyttöön, hän selittää.
   – Jotkut varaavat kruunun jopa kaksi vuotta etukäteen. Toiset keksivät vasta viime tingassa pyytää kruunua.
   Kruunun yhteyteen kuuluu myös kirja, johon merkitään kuka kruunua on pitänyt ja milloin. Kirjaan on liitetty myös vihkiparien kuvat, joista monessa kruunu on nähtävissä.
   Kuvista näkee, että kaikki morsiuskruunua lainanneet eivät pidä sitä päässään. Kruunun voi asettaa myös kunniapaikalle esimerkiksi hääparin eteen juhlapöytään. Joskus kruunu on ollut mukana alttarilla pienen pöydän päällä.
   Suvun morsiuskruunussa tärkeää ei olekaan vain sen kaunis ulkonäkö, vaan myös sen edustama suvun yhteys.
   – Morsiamet ovat kertoneet, että he ovat kruunun myötä muistaneet menneitä sukupolvia häissään, Simojoki kuvailee.
   Oulun seudulta lähtöisin oleva suku on vuosien saatossa levittäytynyt ympäri Suomea. Simojoki lähettääkin kruunun usein postissa toiselle puolelle maata. Kuljetusta varten kruunulle on hankittu oma suojaava laatikkonsa.
   – Kerran kruunu on käynyt Englannissa asti, kun suvun poika meni naimisiin englantilaisen tytön kanssa, Simojoki kertoo.

Lenkki historian ketjussa
Alun perin morsiuskruunut ovat olleet suuria ja näyttäviä. Ensin ne valmistettiin kalliista metallista. Sittemmin suosioon nousivat korkeat helykruunut, kunnes 1900-luvun alkupuolella morsiuskruunu muuttui pieneksi prinsessakruunuksi. 1960-luvulla käytettiin myös virkattuja ja nyplättyjä pitsikruunuja.
   Paitsi sukuseuroilta, kruunun voi saada lainaksi esimerkiksi partiojärjestöltä tai seurakunnalta. Kruunun ostaminen omaksi on myös mahdollista. Morsiuskruunuja voi löytää kultasepänliikkeistä.
   Simelius-Simojoen suvun pieni ja siro kruunu valmistui vuonna 1996.
   Sitä säilytetään Oulun maakunta-arkistossa suvun arkistoitujen asiakirjojen joukossa. Morsiuskruunu ja siihen liittyvä kruunun historiaa seuraava kirja tuovat oman lisänsä suvun kattavaan asiakirjakokoelmaan.
   Suvun yhteisestä kruunusta kirjoitetaan historian sivuja jatkossakin. Seuraava vastuuhenkilö on jo sovittu. Simojoen sukulaispoika, lukioikäinen Atso Simojoki, on luvannut ottaa kruunun vastuulleen.
   – Minulle on ollut ilo huomata, että kruunun käyttäjissä on yhtä lailla sukuun tulevia morsiamia kuin syntyperäisiä suvun jäseniä, Sirkka-Maija Simojoki sanoo.
   – Kruunun käyttäjät ovat usein myös kiinnostuneita suvusta ja sen historiasta. Kiinnostus sukuun puolestaan on viittaus siihen, että heidät saattaa nähdä sukukokouksissakin, kruunuvastaava naurahtaa.

KAISA ANTTILA

Artikkeli on osa lehteä 22/2013