Pelasta maailma -sarja

19.6.13

Pelasta maailma -sarja

Omistan kuusi koiraa, joista koko laumani johtajakoira, 3,5-vuotias ranskanbulldoggi Räsy, toimii kaverikoirana.
   Haaveilin monta vuotta pääsystä mukaan kaverikoiratoimintaan, mutta minulla ei ollut siihen sopivaa koiraa. Räsyn saavutettua vaaditun kahden vuoden iän kävimme heti testeissä toimintaa varten, sillä tiesin, että Räsy on juuri oikeanlainen koira.
   Kaverikoiralla tulee olla taito nauttia erilaisten ihmisten seurasta ja kyky sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Sen on tultava toimeen myös muiden koirien kanssa. Rodulla tai roduttomuudella ei ole merkitystä, mutta koiran tulee olla terve.
   Omistajan on oltava täysi-ikäinen ja hänen tulee hallita koiransa joka tilanteessa. Toimintaan pitää myös voida sitoutua. Vierailut tapahtuvat yleensä iltaisin ja viikonloppuisin.
  Vierailemme monissa eri kohteissa. Kaverikoirat tuovat hyvää mieltä ja iloa jo pelkällä läsnäolollaan tai kosketuksellaan. Isoimmat koirat voivat vetää lapsia pulkassa.
   Olemme käyneet esimerkiksi palvelutaloissa, mielenterveysyksiköissä, kehitysvammaisten asuntoloissa, kouluissa ja lastentarhoissa.
   Lemmikkien vaikutusta ihmisiin on tutkittu paljon, ja kiistattomasti voidaan osoittaa useita hyviä fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia, joita ne saavat aikaan. Laitoksessa asuvalle vierailumme ovat todellisia piristysruiskeita. Toimimme niin, että asukkaan kunto ja kaverikoiran koko huomioidaan. Omistaja voi esimerkiksi nostaa pienen koiran iäkkään ihmisen syliin rapsuteltavaksi ja halattavaksi.
   Kaverikoirapari käy vierailuilla enintään kerran viikossa. Pyrin osallistumaan vierailuihin Räsyn kanssa ainakin kahdesti kuukaudessa. Eniten pidän lasten luona vierailuista ja niitä olisi mukava tehdä enemmänkin.
   Kaverikoirat ovat tervetulleita melkeinpä minne tahansa; olemme vierailleet jopa sairaalassa. On vaikea keksiä paikkaa, johon emme voisi mennä. Päihdeyksiköissä ja rangaistuslaitoksissa emme kuitenkaan käy.
   Vaikka koirista yleensä pidetään, on kuitenkin hyväksyttävä se, että kaikki eivät niitä halua lähelleen. Toisinaan vierailukohteissa on asukkaita, jotka eivät pidä koirista ja kertovat sen heti. He jäävät yleensä seuraamaan vierailuamme sivusta ja joskus käy niin, että hiljakseen heidänkin kätensä hivuttautuvat silittämään koiraa. Se on hieno hetki.
   Kaverikoiria tarvitaan koko ajan lisää. Vierailukohteita lisätään sitä mukaa, kun uusia vapaaehtoisia liittyy mukaan toimintaamme. Lemmikit ilahduttavat niin monia ihmisiä, että ne tekevät maailmasta ehdottomasti paremman paikan.

MARIA-MELINA VÄYRYNEN

Artikkeli on osa lehteä 22/2013